Tavoitteleeko organisaatiosi uudistumista tai toiminnan tuottavuuden parantamista? Onko digitalisaatio organisaatiollesi haaste vai mahdollisuus? Tarvitsetko neuvoja tehokkaaseen päätöksentekoon? Bonnier Pro Tietohallinto on käytännön työvälineesi onnistuneeseen päätöksentekoon sekä menestykselliseen tietohallinnon johtamiseen.
Tietohallinnon johtaminen on haaste sekä yritys- että tietohallintojohdolle. Liiketoiminnan uudistaminen, digitalisaatio, toiminnan kehittäminen ja mittavat tietojärjestelmäinvestoinnit sekä tietotekniikan palveluhankintoihin liittyvät ratkaisut edellyttävät jatkuvasti päätöksiä. Kiristyneessä kilpailutilanteessa on entistä tärkeämpää, että tekemäsi päätökset ovat oikeita.
Bonnier Pro on apunasi tehokkaassa tietohallinnon johtamisessa. Se on suunnattu erityisesti tietohallintojohdolle, yritysjohdolle ja erilaisissa asiantuntijatehtävissä toimiville.
Bonnier Pro Tietohallinto tarjoaa
Digitalisaatio-sana hiipi kielemme sanastoon vähitellen, mutta nousi keskusteluihin ja yleisesti käytetyksi termiksi oikeastaan vasta Juha Sipilän hallituksen ohjelman kautta. Mistä on kysymys?
Artikkeli pureutuu IT Governancen palasiin ja listaa IT Governancen puitteissa päätettävät asiat, päätöksentekotyylit, päätöksentekofoorumit, tietohallintojohtajan ja hänen toimistonsa aseman sekä tietohallinnon ja IT-palvelujen johtoryhmän tehtävät. Artikkeliin sisältyy tietohallinnon vastuumatriisi.
Suomen talouskasvusta merkittävä osa – yksi prosenttiyksikkö – on tullut tieto- ja viestintäteknologiasta (ICT). Tästä prosenttiyksiköstä 2/3 on tullut tuottavuuden kasvusta ICT-tuotteiden valmistuksessa ja 1/3 siitä, että tieto- ja viestintäteknologiaa on käytetty pääomapanoksena muidenkin tavaroiden ja palvelujen tuotannossa.
Näyttää siltä, että ICT:n merkitys on vähenemässä sitä mukaa, kun ICT-tuotteiden valmistus siirtyy ulkomaille. Myös ICT-pääoman kasvu tulee pysähtymään investointien aleneviin tuottoihin (Pohjola 2008).
Tämä artikkeli perustuu Tietohallinto-tilaajille pidettyyn työpajaan. Työpajan teemana oli tietohallinnon ja liiketoiminnan yhteispeli. Työpajassa osallistujat olivat pääosassa ja työryhmien tuloksena yhteinen osaamisemme käsiteltävästä asiasta lisääntyi. Innostavan ilmapiirin myötä ehdotin osallistujille, että tekisimme yhdessä työpajan tuloksista artikkelin.
Markkinoiden muutokset ovat yhä nopeampia ja vaikeampia ennustaa. Yrityksissä haetaan uusia menetelmiä liiketoiminnan kehittämiseen ja ne haluavat testata nopeasti asiakkaillaan tuotteen käytettävyyttä. Uutta yrityskulttuuria ja toiminnan mallia haetaan Eric Riesin Lean Startup-opeista ja ketteristä menetelmistä.
Bisnesteknologiamalli eli BT-standardi on avoin johtamisen viitekehys, joka yhdistää liiketoiminnan ja tietohallinnon keskeisiä kysymyksiä uusien digitaalisten palveluiden toteuttamiseksi. BT-mallia voivat kaikki yritykset ja organisaatiot hyödyntää hankkeen rakentamisessa ja johtamisessa. Ennen kaikkea, se auttaa hallitsemaan tietohallinnon hankkeiden läpivientiä.
Digitalisaatio on yrityksen uudistamisen luonteva ja ajankohtainen vipuvoima. Mutta vasta toimiva johtaminen muuntaa digitalisaation mahdollisuudet uudeksi liiketoiminnaksi. Yrityksen uudistamista voi – ja pitää – tehdä ilman digitalisaatiotakin. Tosin IT liittyy yrityksen uudistamiseen käytännössä aina vähintään tukiroolissa. Tämän vuoksi uudistumiskykyisten organisaatioiden vahvuus piileekin monesti kyvyssä saattaa IT ja liiketoiminta sulavaan yhteistoimintaan.
Liiketoiminnan ja tietohallinnon (IT, tietotekniikka, atk; rakkaalla lapsella on monta nimeä) suhdetta on usein kuvattu tavalla, josta lukijan tai kuulijan mieleen tulee jonkinlainen viha-rakkaus -suhde. Liiketoiminta on yrityksen pääasiallinen keino pääoman tai voiton tuottamiseksi. Tietotekniikkaa taas tarvitaan tämän keinon suoraan tai epäsuoraan tukemiseen tehostamalla liiketoiminta- tai tukipalveluprosesseja. Tietotekniikka ei siis perimmiltään ole yrityksen primääri tarve – paitsi tietysti tietoteknisiä ratkaisuja tai palveluja tuottavalle yritykselle. On siis olemassa yrityksiä, joiden liiketoiminta perustuu niin merkittävästi tietotekniikkaan, että liiketoiminta- ja tietotekniikkastrategia ovat lähes sama asia.
Strategiatyö kohdistuu voimakkaasti tulevaisuuteen. Strategiakausien lyhyydestä (3-5 vuotta) huolimatta tietoteknisessä ympäristössä ehtii tapahtua kauden aikana suuria muutoksia. Koska mikään ei kuitenkaan tapahdu yhtäkkiä, kannattaa käyttää hetki aikaa sen miettimiselle, mikä on muuttumassa.
Trendityön tarkoituksena on kerätä materiaalia oman yrityksen liiketoiminnan ja tietotekniikan kehityssuunnan hahmottamiseksi. Materiaali ei kuitenkaan sellaisenaan määrittele kehityssuuntaa, vaan materiaalista on karsittava pois epäoleellinen, analysoitava useiden ristiriitaisten signaalien joukosta se, mistä on tulossa valtavirta ja lopuksi koottava ajatukset yhteen.
Mitä suuremmasta ja monipuolisemmasta yrityksestä on kyse sitä todennäköisemmin sen sisällä herää tarve tehdä liiketoimintakohtaisia IT-strategioita. Liiketoiminnan IT-strategiatyö on tarpeellista mutta liiketoiminnan koordinoimaton IT-strategiatyö synnyttää helposti enemmän vastakkainasettelua liiketoiminnan ja tietohallinnon välillä kuin vie asioita eteenpäin. Niinpä liiketoiminta onkin otettava koordinoidusti mukaan IT-strategiatyöhön. Olennaista on saada liiketoiminta keskittymään niihin asioihin, jotka ovat sille oikeasti tärkeitä ja joihin sillä on riittävästi vaikutusvaltaa.
Jatkuvasti yhä tietointensiivisemmiksi muuttuvien organisaatioiden konserni- tai liiketoimintastrategiat ottavat yhä enemmän kantaa tieto-, tietojärjestelmä- ja tietotekniikkakysymyksiin. Siitä huolimatta hyvin monessa organisaatiossa on edelleen sekä tilausta että tilaa erilliselle mutta tiukasti organisaation keskeisiin strategioihin nivoutuvalle IT-strategialle. Jos ylimmällä johdolla ei ole kiinnostusta IT-asioiden ohjaamiseen – kuten vähemmän tietointensiivisissä yrityksissä voi olla – IT-strategian voi nähdä IT-organisaation sisäisenä kehitystyön suunnan määrittäjänä. Parhaimmillaan IT-strategia on kiinteä osa sitä kokonaisuutta, jolla luodaan ja ylläpidetään liiketoiminnan kilpailuetua.
Tietohallinnon toimintaa tukemaan tarvitaan liiketoimintalähtöisen IT-strategian lisäksi muuta materiaalia, joita ei voi tai kannata sisällyttää itse IT- strategiadokumenttiin. Materiaali saattaa olla strategian toimeenpanoon liittyvää (esim. palvelustrategia tai erilaiset mallit ja ohjeet) tai se voi olla strategiaa pitkäikäisempää (linjaukset ja politiikat sekä IT-johtamismalli).
Muutosjohtaminen koskettaa tietohallintoa kahdella tapaa. Toisaalta tietohallinto joutuu usein kohtaamaan käyttäjäkunnan muutosvastarinnan, joka liittyy uusien tietojärjestelmien ja niiden mahdollistamien uusien toimintapojen käyttöönottoon. Toisaalta tietotekniikan jatkuva kehittyminen, asiakasorganisaation tietointensiivisyyden kasvu sekä asiakaskunnan ja johdon muuttuvat vaatimukset tekevät tietohallinnosta ja IT-palveluista muutosjohtamisen kohteen.
Kannattaako yritykseni investoida robotteihin? Onko varaa olla kehittämättä ilman tekoälyä? Näitä kysymyksiä miettii nyt moni johtaja. Robotiikka mullistaa pankkeja, ja murros palveluissa ja kaupassa on hyvässä vauhdissa. Lähivuosina odotetaan työelämän yhä muuttuvan, kun robotiikkaa otetaan lisää käyttöön ja saadaan lisää kokemuksia teollisen internetin hyödyntämisestä.
Digitaalinen kaksonen tunnetaan parhaiten teollisuudessa, jossa sen avulla tarkastellaan materiaalivirtoja, varastointia, laitteiden häiriöitä tai investointeja. Digitaalisesta kaksosesta on hyötyä silloin, kun tarkasteltavat prosessit ovat monimutkaisia: muuttujia on useita tai aikajana on pitkä.
Kokonaisuuden ja mutkikkuuden hallintaan joudutaan kiinnittämään yhä enemmän huomiota yrityksissä ja julkishallinnossa. Riippuvuus tietotekniikasta on tullut ilmeiseksi palveluyhteiskuntaan siirryttäessä ja verkostomaisen toiminnan lisääntyessä: tietotekniikka on osa yrityksen tuotteita, toimintaa sekä yhteistyön ja ohjaamisen perusta. Enää yksittäisten sovellusten taitaminen ei riitä, vaan verkottuneissa palveluissa sovitetaan yhteen lukuisia sovelluksia asiakkaita palvelevaksi kokonaisuudeksi. Kokonaisarkkitehtuurista (Enterprise Architecture) on uumoiltu apua toimintaympäristön muutoksen hallintaan ja päällekkäisyyksien välttämiseen, sekä viime aikoina yhä enemmän johdon strategisten hankkeiden tueksi.
Tämän artikkelin tarkoituksena on johdattaa lukijansa miettimään miten tietohallinnon ja IT-palvelujen rajapinnat ylimpään johtoon ja omistajiin, käyttäjä- ja liiketoiminta-asiakkaisiin sekä toimittajiin ja kumppaneihin on hoidettu. Artikkeli esittelee myös keskeiset, parhaat tunnetut käytännöt. Artikkeli sisältää case-esimerkin.
Tietohallinnon ulkoista organisointia on käsitelty aiemmin julkaistussa artikkelissa ”Tietohallinnon rajapinnat”. Tässä artikkelissa keskitytään tietohallinnon ja IT-palvelujen sisäiseen organisointiin. Mikäli tietohallinnon rajapinnat toimivat hyvin, tietohallinnon ja IT-palvelujen sisäinen organisointi on lähtökohtaisesti niiden sisäinen asia.
Tietointensiivisyyden kasvu ja tietotekniikan mahdollistamat toimintatapamuutokset ovat lisänneet ja lisäävät jatkossakin johdon kiinnostusta tietotekniikkaa kohtaan. Toisaalta tietohallinto tarvitsee johdolta päätöksiä, jotta se pystyisi tehokkaasti suoriutumaan asetetuista tavoitteista. Viestintä ratkaisee, miten hyvin johto kokee ymmärtävänsä tietotekniikkaa koskevien päätösten taustat ja perusteet.
Toimiva IT-strategia kuvaa sekä IT:n periaatteet että valinnat, jotka auttavat tai mahdollistavat organisaatiota toteuttamaan strategiansa. Jotta IT onnistuu omassa roolissaan, liiketoiminta- ja IT-organisaatioilla tulee olla yhteinen malli tai organisointi, jonka puitteissa sekä strategiatyötä että käytännön toimintaa tehdään tehokkaasti. Kiteyttämällä liiketoimintastrategiasta johdetun IT-strategian yhdelle visuaaliselle ja yksinkertaiselle kuvalle, CIO saa aikaan työkalun tehokkaaseen viestintään niin ylimmälle johdolle kuin muillekin liiketoimintaihmisille.
Tässä artikkelissa Ahlstromin tietohallintojohtajana vuodet 1986-2007 toiminut Jouko Jurvainen kiteyttää tietohallinnon johtamisen keskeisimmät menestystekijät oman kokemuksensa perusteella. Joukon laaja kokemus ja Ahlstromin liiketoiminta huomioiden voidaan sanoa, että artikkeli luo hyvän viitekehyksen CIO:n oman työkentän menestyskeinoille – voidaan ehkä puhua CIO:n menestysmittareista, KPI:sta (Key Performance Indicators).
Liiketoiminnan uudistamiseen tähtäävät tietojärjestelmien muutoshankkeet ovat usein haastavia toteuttaa. Hanke voi epäonnistua monesta syystä: yritys varaa liian vähän resursseja, aikataulu ja budjetointi pettävät tai muutoksesta ei saadakaan tavoiteltua hyötyä liiketoiminnalle.
Teollisuuden muutos- ja tietojärjestelmähankkeiden parissa työskentelevä Midagon Oy:n johtava asiantuntija Jukka Kauppinen auttaa yrityksiä integroimaan datan hyödyntämiseen pohjautuvia uusia konsepteja, tuotteita ja järjestelmiä osaksi yrityksen toimintaa. Hän kertoo, minkälaisiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, että muutoshankkeet onnistuvat.
Tässä artikkelissa hahmottelen kokemukseni kautta kolme eri BI:n hyödyntämisen kypsyystasoa. Eri kypsyystasot eivät ole huonompia tai parempia – vain erilaisia ja erilaisille organisaatioille sopivia. Kuitenkin kokemukseni on, että mitä korkeampi BI:n hyödyntämisen kypsyystaso on, sitä kilpailukykyisempi ja toimintaympäristöstään tietoisempi organisaatio on. On melko yleisesti arvioitu, että hyvin tietointensiivisessä liiketoiminnassa BI on strategisemmassa roolissa kuin teollisuusyrityksessä – vai voisiko organisaatio kuin organisaatio sittenkin saada BI:stä oivan kilpailuedun? Jälkimmäiseen käsitykseen olen itse päätynyt.
CIO:n päähaasteet liittyvät yhä voimakkaammin ICT:n kompleksisuuden hallintaan ja organisaation tiedon johtamiseen. Nämä haasteet avaavat myös mahdollisuuksia: ottamalla nämä asiat haltuunsa CIO:n toimenkuva sekä lisäarvo organisaatiolle ja sen liiketoiminnalle saattaa kehittyä huomattavasti strategisemmaksi. ICT:n kompleksisuuden lisääntymisen syinä ovat erityisesti yritysrakenteiden nopea muuttuminen, ICT-palveluiden siirtyminen yhä laajemmin pilvipalveluiksi ja ICT:n integroituminen oikeastaan osaksi lähes kaikkea mitä organisaatiot tekevät. Tieto ja tietotekniikka ovat läsnä kaikkialla. CIO ei välttämättä ole edes tietoinen eikä pysty päättämään kaikesta ICT-teknologiasta, mitä organisaatio hankkii. Kuitenkin vastuu kaiken ICT:n toimivuudesta yleensä kaatuu viime kädessä CIO:lle.
Master Data Management -perustietojen hallinta luo organisaatiolle yleiskäyttöisen tietovarallisuuden, jolla varmistetaan tietojen yhdenmukaisuus, oikeellisuus, hallinta, semanttinen oikeellisuus sekä vastuut. Perustietojen hallinta toteutetaan yhteistyössä liiketoiminnan ja tietohallinnon kesken, niin johtamisen kuin operatiivisen toiminnan näkökulmista. Master Data Managementia voi ja kannattaa organisaation toiminnassa kutsua perustietojen hallinnaksi tai ydintietojen hallinnaksi. Haluttaessa korostaa asian tärkeyttä voi käyttää vaikkapa käsitettä liiketoimintakriittisten ydintietojen hallinta.
Kokonaisarkkitehtuuria ja sen kuvaamista varten on esitetty useita menetelmiä ja malleja. Tarkastelun kohteena olevat rakenneosat, kuvausmenetelmät ja tarkkuustasot vaihtelevat menetelmästä ja mallista riippuen. Käytettävästä menetelmästä riippumatta kokonaisarkkitehtuuri tulee nähdä kokonaisvaltaisena tietoteknisen ympäristön ja toimintaprosessien kehittämisen sekä muutosjohtamisen välineenä, jonka tavoitteena on tukea organisaation strategian ja toimintamallien kehittämistä. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmille luonteenomaista on tarkastella organisaation toimintaprosesseja, organisaatiorakenteita, informaatiota, tietojärjestelmiä sekä teknologiaa yhteen liittyvänä kokonaisuutena, ei toisistaan erillisinä osina. Tarkoituksena on mallintamisen kautta ymmärtää eri rakenneosien välisiä suhteita ja vuorovaikutusta sekä johdon että tietohallinnon näkökulmasta ymmärrettävin, yhteisin käsittein.
Termi liiketoiminta-arkkitehtuuri (engl. Business Architecture) on viime vuosien aikana yleistynyt organisaatioiden johtamiseen liittyvissä keskusteluissa. Tämän artikkelin tavoitteena on selventää, mitä liiketoiminta-arkkitehtuurilla tarkoitetaan, mitkä ovat sen hyödyt ja millaista tekemistä se sisältää.
Organisaatioiden järjestelmien uumeniin kertyy suuri määrä tärkeää ja arvokasta tietoa; voidaan puhua tietoresurssista tai tietopääomasta. Kuitenkin tämä pääoma on usein huonosti hallinnassa: ei ole kattavia kuvauksia, tiedot (esimerkiksi asiakastiedot) ovat hajallaan ja joudutaan tekemään paljon manuaalista yhdistely- ja selvitystyötä, mikä on kallista ja virhealtista. Tarve sille, että tiedot ovat kunnossa, integroituna, kuvattuna ja saatavilla kumpuaa organisaation tarpeista ja yhä enemmän myös tarpeista toimittaa tietoa organisaatiosta ulos erilaisille sidosryhmille, kuten viranomaisille, asiakkaille ja toimittajille.
Monet tietohallintojohtajat kamppailevat tällä hetkellä yhtäältä kasvavien kustannuspaineiden ja toisaalta liiketoiminnan vaatimusten kanssa tarpeenaan osoittaa, että tietohallinto ei ole kustannus- vaan bisneksen tuottoelementti. Samaan aikaan heillä on hyvin usein mittava toiminnanohjausjärjestelmän uusimis- tai käyttöönottoprojekti läpivietävänä, joka itsessään asettaa merkittäviä kustannuspaineita kaikelle muulle tietohallinnon kehittämistoiminnalle. Liiketoimintakentän muutokset yritysjärjestelyineen ja toiminnan uudelleenjärjestelyineen tuovat oman lisänsä haasteisiin, edellyttäen erityisesti joustavuutta ja mukautumiskykyä sekä organisaatiolta että tietojärjestelmiltä.
Markus Kinni | Senior Manager | Deloitte Oy Ilkka Terho | IT-strategia- ja -arkkitehtuurikonsultti | Deloitte Oy Timo Haukola | Konsultti | Deloitte Oy 2013
Järjestelmäarkkitehtuuri on yksi kokonaisarkkitehtuurin neljästä näkökulmasta. Siinä tarkastellaan ja kuvataan organisaation käyttämiä tietojärjestelmiä, niiden ominaisuuksia...
Sovellussalkku on johtamisen ja päätöksenteon väline. Se kuvaa yrityksen käyttämät tietotekniset sovellukset liiketoiminnan näkökulmasta. Sovellussalkun hallinta on prosessi, jolla johto arvottaa sovelluksia niiden liiketoimintahyötyjen perusteella ja tunnistaa muutostarpeita liiketoiminnan vaatimuksia ennakoiden.
Digitaalinen aineisto on yritykselle tärkeää omaisuutta. Sen leväperäinen hallinta voi kostautua haittana koko liiketoiminnalle, erityisesti jos yrityksen toiminta keskittyy verkkoon. Hyvällä aineistonhallinnalla tiedot ovat ajan tasalla, suojattuina ja löytyvät nopeasti.
Lontoossa toimiva FNA yhdistää pankkien maksuliikenteestä saatavaa tietoa ja tuottaa niiden pohjalta erilaisia makrotaloudellisia analyysejä. Pandemian aikana yrityksessä on tarkasteltu sitä, miten talouden rahavirtoja kuvaavilla kartoilla voidaan tutkia yritysten logistiikkaverkostoja ja varautua häiriötilanteisiin.
CRM-järjestelmät nousivat vuosia sitten suureen suosioon, mutta viime aikoina niistä on joissain yrityksissä haluttu luopua, koska järjestelmä on koettu isoksi, kalliiksi ja jäykäksi. Toisaalta järjestelmiä kehitetään kaiken aikaa, ja niissä on myös uusia mahdollisuuksia, joten ehkä kysymys on siitä, ettei niitä osata hyödyntää. Millaisia tarpeita CRM-järjestelmän pitäisi täyttää, jotta se palvelisi hyvin vielä monien käyttövuosien jälkeen?
Haastattelun asiantuntija on CRM-Service Oy:n toimitusjohtaja Turkka Yli-Hakala. Yhtiö on kehittänyt oman CRM-järjestelmän, joka on ollut 14 vuotta käytössä monen kokoisissa organisaatioissa pienistä yhtiöistä isoihin kauppaketjuihin ja järjestöihin. Yhtiö on laajenemassa muihin Pohjoismaihin.
Mobiiliratkaisut ja -tuotteet kehittyvät todella nopealla tahdilla. Uudet teknologiset innovaatiot pitävät yllä kiihtyvää kasvua. Näitä ovat mm. joustavat rakenteet kännyköissä, älyvaatteet, anturiteknologiat ja erilaiset käyttäjän tunnistautumistekniikat. Voikin todeta, että mobiililaite - ensisijassa kännykkä - tulee olemaan niin sanottu universaali tietokone meidän arjessa. Kenenkään ei kannata jäädä tästä kasvun junasta. Kuluttajille suunnattujen ratkaisujen ja palveluiden vyöry myös yrityksiin on tosiasia. Työntekijät haluavat käyttää omia laitteitaan (ensisijaisesti puhelimia). Uudet mobiilipalvelut ja Internet Of Things vyöryvät myös meidän suomalaisten arkeen. Monet uudet teknologiat tulevat entistä nopeammin markkinoille ja välittömästi laajoja kansanjoukkoja kiinnostavaan hintaan.
Verkostomaista toimintatapaa verkossa hyödyntävät organisaatiot voivat saavuttaa merkittävän etulyöntiaseman verrattuna sellaisiin organisaatioihin, jotka eivät kykene valjastamaan uutta teknologiaa yhteisölliseen oppimiseen ja ongelmanratkaisuun. Elämme tilanteessa, jossa uusi (verkko)sukupolvi kokee ja näkee maailman eri tavalla. Oppimisympäristömme, oppisisältömme, oppimisresurssimme ja koulutukseen keskittyvät instituutiomme hajautuvat digitaalisesti ja tulevat oppijoiden saataville vuorovaikutteisella tavalla tietoverkkojen ja uudenlaisten interaktiivisten käyttöliittymien kautta. Oppiminen ei enää tunne rajoja: ei pään, fyysisen tilan tai maantieteen tasolla. Artikkeli esittelee sosiaalisen median mahdollistaman kommunikaatioparadigman muutoksen sekä uudet oppimisen tuulet – niin organisaatioina kuin yksilöinä.
Liiketoiminnalla on uusia tarpeita edistykselliselle, ennustavalle ja reaaliaikaiselle analytiikalle, jota varten tarvitaan uudenlaista dataa – ja paljon. Erilaiset sensorit sekä Internet of Things (IoT) eli teollinen tai esineiden internet tuottavat valtavasti lisää analysoitavaa dataa. International Data Corporation (IDC) on arvioinut Big Data -alueen kasvavan vuoteen 2018 mennessä kuusi kertaa nopeammin kuin ICT-ala keskimäärin. Perinteisin tietokantateknologian rinnalle on tullut uutta teknologiaa, joka on arkipäiväistymässä muuallakin kuin Big Datan alkulähteillä olleissa jättidatayrityksissä kuten Google ja Amazon.
Tämä artikkeli on Big Data -alueen tilannekatsaus, jossa kuvaamme teknologian nykytilaa ja arvioimme sen vaikutusta organisaatioiden tietovarastointi-, BI- ja arkkitehtuuriratkaisuihin.
Konepajojen muututtua yhä enemmän tilausten ja tietojenkäsittelyorganisaatioiksi, etsitään seuraavaksi tehokkuutta toimistotyöhön.
Kauhajoelta varastointi- ja kuljetinratkaisuja sekä pakkausjärjestelmiä maailmalle toimittava Pesmel on tarttunut IoT-buumiin etukenossa. Rohkeilla kokeiluilla ja ulkopuolisten IT-kumppaneiden avulla Pesmel on löytänyt datasta liiketoiminnan kasvun mahdollisuudet.
Hackathonin voi järjestää myös pieni tai keskisuuri yritys. Hackathonit ovat parin-kolmen päivän kehittämiskokoontumisia, innovatiivinen tapa ratkoa yrityksen ongelmia tai kehittää jotain aivan uutta. Vaikka asialla ovat olleet pääasiassa isot yritykset, ei mikään estä pieniä tai keskisuuria yrityksiä lähtemästä mukaan inspiroivaan ja luovaan tapaan ideoida uutta.
Digitaalisen valuutan bitcoinin tunnetuksi tekemää lohkoketjuteknologiaa käyttävät jo monet pankit, keskuspankit, yliopistot, poliittiset elimet ja teknologiayhtiöt.
Lohkoketjujen uskotaan mullistavan perusteellisesti myös kiinteistöalaa. Ruotsissa kehitys on jo pitkällä.
Isoissa yrityksissä erilaiset tekoälyratkaisut alkavat olla jo arkipäivää, mutta moni pk-yritys vasta tekee ensimmäisiä kokeilujaan. Alkuun pääsee yllättävän helposti. Lue lisää artikkelista.
Pyydä käyttäjät mukaan kehittämään digitaalista sovellusta. Järjestelmällinen käytettävyystestaus on investointi, johon kannattaa satsata. Muutosten tekeminen valmiiseen ratkaisuun on kallista ja vie aikaa. Sitä paitsi käyttäjillä on mistä valita – kilpailevia ratkaisuja tulee markkinoille joka päivä. Hankalat, hitaat ja vaikeaselkoiset sovellukset vaihdetaan parempiin heti, kun se mahdollista.
Valkeakosken terveyskeskussairaalassa päästiin kertaheitolla eroon paperisista työvuorolistoista ja keltaisista muistilapuista. Uutuuttaan kiiltävän katon alle moniammatillinen yhteisö on rakentanut yhdessä pohdittujen arvojen mukaisen kulttuurin vuodeosastopotilaiden, kotisairaalan ja kuntoutusasiakkaiden parhaaksi.
Business Relationship Managementilla tarkoitetaan lähinnä taktiselle tasolle sijoittuvaa liiketoiminnan ja tietohallinnon suhteiden hoitamista. Vaikka termi on uudehko ja tuli keskeisiin standardeihimme vasta 2011-2012, itse asialla on pitkät perinteet. Tietointensiivisyyden kasvaessa ja organisaatiojen tietoteknisen ympäristön monimutkaistuessa BRM:n tarve kasvaa.
Pilvipalvelut avaavat niin liiketoiminnan kuin tietohallinnon näkökulmasta lupaavia mahdollisuuksia saada aikaan entistä joustavammin ja nopeammin liiketoiminnan tarvitsemia IT-palveluita perinteistä tietotekniikan tuotantotapaa pienemmin kustannuksin - eli siis nostaa tietotekniikan ja tietohallinnon tuottavuutta. Pilvipalvelut lisäävät liiketoiminnan ja tietohallinnon tasavertaisuutta uusien IT-palveluiden hankinnassa ja käyttöönotossa. Pilvipalvelutoimittajat markkinoivatkin tuotteitaan usein suoraan liiketoimintajohdolle ja toimittajan argumentit helposta käyttöönotosta sekä ennakoitavista vuokrakustannuksista käytön mukaan ovatkin liiketoimintajohdolle mieleisiä. Tietohallinnolle puolestaan erityisesti kapasiteetti- ja infrapalveluiden hankinta pilvestä on kustannuksiltaan hyvin houkutteleva vaihtoehto.
Koska pilvipalvelut siirtävät tietohallinnon päätösvaltaa liiketoiminnalle, tarve liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteenlinjaamiselle ja yhteistyölle korostuu entisestään! Pilvipalveluissa on kyse aina tietotekniikkaresurssien vuokrauksesta. Siten käytännössä kyse on aina myös ulkoistuspäätöksestä ja uudesta kumppanuussuhteesta. Pilvipalveluiden hankintaan ja tuotantoon pätevätkin kaikki hyvät ulkoistuspäätöksen ja kumppanuussuhteen hoidon toimenpiteet ja neuvot. Pilvipalvelutuotannossa avainasioita ovat niiden avulla aikaansaatujen tietotekniikkapalveluiden laatu ja kustannussäästöt. Keskeisiä laadun elementtejä ovat käytettävyys, palvelun saatavuus ja tietoturvallisuus. Oleellisia kustannustekijöitä ovat käytön mukaiset kustannukset sekä kustannusten ennakoitavuus. Jotta laatu- ja kustannustavoitteet saavutetaan, on pilvipalvelutuotantoa johdettava. Työkaluina pilvipalveluiden myötä korostuviin johtamistarpeisiin toimivat yrityksen IT-arkkitehtuuri ja sen käytännön soveltamisen varmistaminen sekä yrityksen omien tietojen hallinta, niiden omistajuuden varmistaminen.
Palvelupisteiden (service desk) elinkaari Suomessa kattaa noin 25-30 vuotta. Organisointitavat tai tehtävät yleisellä tasolla eivät ole muuttuneet kovinkaan paljon näiden vuosien aikana. Sen sijaan teknologian kehitys sekä palvelujen määrä ja monimutkaistuminen ovat lisänneet osaamisvaatimuksia ja esimerkiksi kustannuspaineita. Nykyään tarjolla on myös huomattavasti laajempi työkaluvalikoima tukemaan service deskin työtä – kiitos teknologian kehityksen.
On ehkä kliseistäkin sanoa, että elämme tällä hetkellä muutoksen ja murroksen aikaa. Tältä kuitenkin näyttää, kun tarkastelemme service deskejä ja niiden toimintaympäristöä vuonna 2015. Tässä artikkelissani keskitytäänkin keskeisten johtamisalueiden käsittelyn jälkeen siihen, miltä tulevaisuus näyttää. Onko nykyisen kaltaisella toimintamallilla enää kysyntää vuonna 2020?
Kukin yritys tai yhteisö tarjoaa omille asiakkailleen tuotteita, palveluita tai molempia. Kun puhutaan ”oikeiden asiakkaiden” palvelemisesta, ymmärretään hyvän tuote- tai palveluluettelon merkitys, ja toimitusaika- ja laatulupaukset ovat jokseenkin itsestään selvyys. Mutta miten on asianlaita silloin, kun kyseessä on sisäinen asiakkuus?
Huonot laatukäytännöt voivat IT-palveluita ulkoistettaessa jopa heikentää toimijoiden välistä luottamusta. Toimivat, päivittäisiin operatiivisen tason prosesseihin sisällytetyt laatukäytännöt puolestaan vahvistavat toiminnan vaikuttavuutta ja uskottavuutta, toteaa Anne-Maarit Majanoja tekeillä olevassa väitöskirjassaan.
Pilvipalvelujen käyttö on yleistynyt viime vuosina, kun työ on entistä liikkuvampaa. Myös yritysten toiminnan riippuvuus digitaalisesti tallennetuista tiedoista on lisääntynyt, joten on hyvä miettiä, miten tiedot ovat tallessa turvallisesti.
Vesa Keskinen | Senior Mentor | CxO Mentor Oy 2013
Yrityksen tietohallinnon näkökulmasta hankintatoimen onnistumisen varmistaminen ja laadukkuus ovat erittäin keskeisiä asioita. Juuri hankintatoimi varmistaa hankinnoillaan liiketoiminnan tarvitsemien palvelujen tehokkuuden ja laadukkuuden. Vaikka hankintatoimi kilpailuttaa hankinnat ja...
Tietotekniikkaan liittyvien palvelujen sopimusneuvottelut muodostuvat prosessista, jonka aikana neuvotteluosapuolet pyrkivät saavuttamaan omat liiketoiminnalliset ja sopimustekniset tavoitteensa parhaalla mahdollisella tavalla. Neuvottelujen aikana osapuolilla on sekä yhteisiä tavoitteita että omia erillisiä tavoitteita, jotka saattavat muuttua prosessin aikana. Muutoksiin vaikuttavat osapuolten strategioiden ymmärtäminen ja prosessin aikana saatavien tietojen lisääntyminen ja vaikutus neuvottelujen kohteena oleviin palveluihin.
Pekka Sipola | Johdon konsultti | Deloitte Oy 2010
IT-sopimusten päättämiseen kiinnitetään erittäin vähän huomiota sopimusneuvotteluissa. Päättämiseen liittyvissä asioissa on tehty merkittäviä laiminlyöntejä, jotka ovat aiheuttaneet ongelmia asiakkaille sekä päättämisessä mukana olleille henkilöille....
Suhtautuminen ulkoistamiseen on vuosien myötä muuttunut. 1980- ja 1990-luvuilla puhuttiin paljon suurista kokonaisulkoistuksista ja valitettavasti myös suurista epäonnistumisista. Mediassa ulkoistusaiheiden käsittely on erityisesti 2000-luvulla kasvanut moninkertaiseksi. Eräänlaisena merkkipaaluna voidaan pitää vuotta 2005, jolloin Gartner (Cohen 2005) alkoi rummuttaa taktisen ulkoistamisen sijaan kurinalaista monitoimittaja-alihankintaa (disciplined multisourcing).
”Tunnette huonekalujen suunnittelun, valmistuksen ja myynnin, mutta me olemme tietotekniikan ammattilaisia. Me voimme myydä teille tarvitsemanne tietotekniikan ja maksatte meille kuukausittaisen maksun palvelusta. Minimiaika on kahdesta kymmeneen vuotta.” Näillä sanoilla Electronic Data Systems (EDS) markkinoi tietotekniikan ulkoistuspalvelujaan jo 1950-luvulla (Wikipedia 2010). Ulkoistaminen tuli sanana muotiin 1990-luvulla, jolloin se vakiintui tarkoittamaan aikaisemmin omana työnä tehtävän tuotannon siirtämistä toisen osapuolen tehtäväksi. Ulkoistus on siis transaktio, jonka jälkeen esim. tietotekniset palvelunsa ulkoistanut yritys ostaa aikaisemmin itse tuottamansa asiat alihankintana toiselta yritykseltä.
Nykypäivänä on vaikea löytää IT-hanketta, joka ei tavalla tai toisella vaikuttaisi organisaation prosesseihin eikä liioin prosessimuutosta, joka ei mitenkään vaikuttaisi tietojärjestelmiin. Siksi olisikin parempi puhua tietoprojekteista eikä tietojärjestelmä- tai IT-projekteista. Tietoprojektien johtamisessa taas ei voi sellaisinaan soveltaa menetelmiä, jotka on aikanaan kehitetty kivitalojen rakentamista varten.
Organisaatioissa, joissa perustoiminta on kokonaan prosessimaista, projektikulttuurin puuttuminen voi luoda vakavan esteen, joka alentaa projektien onnistumisen todennäköisyyttä. Projektikulttuuri ei synny itsestään, vaan vaatii tuekseen toimintamalleja ja menettelytapoja. Nämä mallit ja menettelytavat on hyvä kerätä yhteen ja julkaista projektikäsikirjassa. Projektikäsikirjan ovat koonneet esimerkiksi Maanmittauslaitos (vuonna 2002) ja A-lehdet (vuonna 2008).
Salkunhallinta alkaa kiinnostaa yritysjohtoa kun talous- tai kilpailutilanne pakottaa miettimään entistä tarkemmin kehittämisen prioriteetteja. Ns. hyvinä aikoina salkunhallinnalla ratkaistavat ongelmat eivät tunnu yhtä polttavilta. Laajojen ja monitahoisten organisaatioiden ICT-johtamista vaikeuttavat asiakasvaatimusten ja -odotusten ristiriitaisuus, tiedonkulun ongelmat ja organisaation sisäinen politikointi. Tuloksena on päällekkäisiä ja samoista resursseista kilpailevia hankkeita, joiden ajoitusta tai sisältöä ei ole mitenkään optimoitu. Tekemisen linkki ydintoiminnon strategiaan on myös usein epäselvä.
Laaja-alaisiin kehitystoimenpiteisiin – uuden tuotteen kehittämiseen, uuden tehtaan perustamiseen tai tietojärjestelmän käyttöönottoon – liittyvien investointien perustelemiseen tarvitaan menettelyä, jonka englanninkieliseksi nimeksi on vakiintunut Business Case. Termin suomenkieliseksi nimeksi on tarjolla useita vaihtoehtoja, joista paras lienee projektin perustelu. Tätä taustaa vasten käyttökelpoisin Business Casen määritelmä on (ICT Standard Forum 2013): ”Business case kuvaa projektin liiketoiminnalliset perusteet. Business casessa verrataan investointi- ja käyttökustannuksia saavutettavissa oleviin hyötyihin. Laskennallisten hyötyjen lisäksi arvioidaan toteutuksen vaihtoeh-dot, vaikutukset ja riskit.” Jo määritelmän mukaan Business Case sisältää sekä numero- että tekstipuolen. Numeropuolella vertaillaan investoinnin kustannuksia ja laskennallisia hyötyjä toisiinsa. Tekstipuolella vertaillaan projektia sisällön osalta yrityksen strategiaan, arvoihin, liiketoiminnan suunnitelmiin, resursseihin sekä erilaisiin linjauksiin ja periaatteisiin projektin oikeutuksen varmistamiseksi. Koska samaan päämäärään liittyviä alustavia suunnitelmia – konsepteja – voi olla useita ja kullakin niistä oma perustelu laskelmineen, Business Caseen liittyy myös vaihtoehtojen tarkastelu. Tässä artikkelissa Business Casea käsitellään sellaisen liiketoiminnan kehitysprojektin, jonka keskeisenä osana on tietojärjestelmän kehittäminen tai käyttöönottaminen, näkökulmasta.
Metsurin työkalu on moottorisaha. Hammaslääkäri luottaa poraan ja pihteihin. Ja projektipäällikkö johtaa matkapuhelimella ja kannettavalla PC:llä, eikö vain? Tosiasiassa ammatissa kuin ammatissa tarvitaan monipuolisempaa varustusta kuin yleisesti arvataankaan. Työkalujaan on syytä osata käyttää tehokkaasti ja oikein, koska muuten syntyy konkelo, lohkeava hammaspaikka tai romahtava projekti. Tässä artikkelissa tarkastellaan IT-alan projektipäällikölle tarpeellisia henkilökohtaisia varusteita.
”Sua kuunnellaan, sillä seinilläkin korvat on…”, lauloi Eino Grön – mutta seinät osaavat myös puhua. Tässä artikkelissa kerron, mikä merkitys seinillä on ketterästi toimivan tuotekehitysyrityksen sisäiselle viestinnälle.
Jotta tietohallinnon osaamista voidaan hallita, on tarvittava osaaminen määriteltävä. Tämä tehdään tyypillisesti tietohallinnon strategiakokonaisuuteen kuuluvissa pitkäaikaisissa linjauksissa. Tietohallinnon johtamismalli toimii tietohallinnon osaamisen hallinnan työkaluna. Tässä artikkelissa esitellään tietohallinnon osaamisen avainalueet: käyttäjien, johdon, organisaation toimialojen ja tietohallinnon osaaminen sekä kuvataan kunkin avainalueen menestystekijät.
Tietohallintojohtajan toimenkuva koostuu neljästä pääalueesta, "tehtäväkorista": (1) Liiketoiminnan kehittäminen yhdessä liiketoimintajohdon kanssa, (2) Teknisen infrastruktuurin kehitystyön johtaminen, (3) Tietohallinnon palvelujen johtaminen sekä (4) Oman työn ja osaamisen johtaminen. Jokaiseen koriin sisältyy erilaisia työtehtäviä ja myös vaatimukset erilaisista henkilökohtaisista taidoista vaihtelevat. Korien painotus voi vaihdella, mutta ainakin jossain määrin kaikki neljä koria kuuluvat kaikkien johtajien vastuulle. Oganisaation toimiala, kilpailutilanne ja ulkoinen toimintaympäristö ohjaavat tietohallintojohtajalle ja tietohallinnolle asetettavia vaatimuksia. Artikkelissa hahmotellaan tietohallintojohtajan toimenkuvaa ja osaamistarpeita näiden viitekehysten kautta tavoitellen näkemystä hybridijohtajasta - CIO 2.0:sta. Tällainen CIO toimii niin liiketoiminnan kehitystyön kuin laadukkaan tietohallintopalvelun tuottamisen johtajana. Artikkelissa kuvataan viitekehysten havainnollistamiseksi monipuolinen käytännön esimerkki.
Hybridijohtaja osaa niin liiketoiminnan kehittämisen kuin tietohallinnon johtamisen. Yleisesti ajatellaan, että CIO:n toimenkuva on matkalla puhtaasta tietohallinnon johtamisesta juuri kohti hybridijohtajuutta. Hybridijohtajan tehtävät koostuvat neljästä osa-alueesta: 1) liiketoiminnan kehittäminen yhdessä liiketoimintajohdon kanssa, 2) tietoteknisen infrastruktuurin johtaminen, 3) tietohallinnon palvelujen johtaminen, ja 4) oman työn ja osaamisen johtaminen. Casessa kuvataan hybridijohtajan käytännön toiminta eri osa-alueissa sekä hänen toimintansa käytännön vaikutukset. Lisäksi selviää millaisia haasteita CIO kokee matkallaan kohti hybridijohtajuutta.
CIO:n tehtäväkenttä voi painottua liiketoiminnan kehittämiseen yhdessä liiketoimintajohdon kanssa, IT-infrastruktuurin johtamiseen tai tietohallinnon palvelujen johtamiseen. Artikkelissa avataan casen avulla IT-infrastruktuurin johtamiseen painottuvan CIO:n tehtävät ja osaamisalueet. Tällaisen CIO:n pitää hallita erityisesti kokonaisarkkitehtuuri tarjotessaan organisaation eri toiminnoille näiden tarpeiden mukaista IT-infrastruktuuria. Tasapainoilu IT:n kompleksisuuden hallinnan ja organisaation toimintojen tarpeiden kesken on keskeinen CIO:n työkenttä. Tämä vaatii sekä hyvää tietoteknistä osaamista että ymmärrystä organisaation kokonaistoiminnasta - sekä erinomaisia viestintä- ja neuvottelutaitoja.
CIO:n tehtäväkenttä voi painottua liiketoiminnan kehittämiseen yhdessä liiketoimintajohdon kanssa, IT-infrastruktuurin johtamiseen tai IT-palvelujen johtamiseen. Artikkelissa avataan casen avulla IT-palvelujen johtamiseen painottuvan CIO:n tehtävät ja osaamisalueet. Tällaisen CIO:n pitää hallita erityisesti sopimus-, talous- ja henkilöstöhallinto sekä IT:n laadukkaat tuotantotavat ja laatujärjestelmät. Analyyttisyys on arvossaan, mutta myös hyviä neuvottelu- ja henkilöstön motivointitaitoja tarvitaan.
Tietoturvallisuuden tehtävä on tehostaa organisaation toimintaa, hallita muuttuvan toimintaympäristön riskejä ja pitää sekä johto että työntekijät tyytyväisinä. Tämän tehtävän toteuttamiseksi on ymmärrettävä organisaation arvot, tavoitteet sekä tärkeimmät prosessit ja toiminnot. Mitkä tietojärjestelmät ovat organisaation toiminnalle tärkeimpiä?
On makuasia tuleeko tietoturvallisuuden organisointi ennen vai jälkeen suojattavien kohteiden tunnistamista ja riskien arviointia. Yhtä kaikki, jokaisen organisaation on toteutettava molemmat ja soveltuvin etenemistapa tulee valita tapauskohtaisesti. Tietoturvallisuuden organisointi on jaettu tässä tekstissä viiteen osaan: 1) tietoturvapolitiikkaan, 2) vastuuttamiseen ja raportointiin, 3) tietojärjestelmien luettelointiin ja priorisointiin, 4) tietoturvallisuuden toteuttamissuunnitelman laatimiseen ja 5) tietoturvahäiriöiden hallintaan.
Jos ajatellaan, että hallinnollinen turvallisuus muodostaa luuston tietoturvallisuudelle, niin operatiivinen turvallisuus muodostaa turvallisuuden lihakset. Perustasolla nämä tehtävät eivät kuitenkaan ole mitenkään erikoisia ja yleensä voidaan todeta, että hallitusti johdettu tietohallinto toteuttaa suoraan kaikki artikkelissa mainitut tehtävät. Kaikkiin kokonaisuuksiin kuitenkin liittyy tietoturva-aspekteja, jonka takia artikkelissa olevat kokonaisuudet on haluttu nostaa erityistarkastelun kohteiksi.
Tietoturva ymmärretään yleisesti liian suppeasti vain tuotteisiin ja palveluihin liittyvänä kapeana alueena, jota voidaan ostaa palasina. Kokonaisturvallisuutta ja siihen liittyviä vastuita ei voi ulkoistaa, mutta korkean tason osaamista vaativat palvelut ja tuotteet sen sijaan ovat sen sijaan usein hankittavissa luotettavilta kumppaneilta. Artikkeli kertoo organisaation riskienhallinta- ja tietoturvaprosessin sekä käsittelee laajasti tietoturvallisuuden organisointia päätyen suositukseen itse hoidettavista ja palveluna hankittavista tietoturvakomponenteista.
Digitalisoitumisen ja massadatasovellusten yleistymisen myötä tietoturvan merkitys kasvaa myös rakennus- ja kiinteistöliiketoiminnassa. Rakennusautomaatiossa laitteiden elinkaaret ovat yleensä huomattavasti pidemmät kuin toimistotietotekniikassa, mikä tekee järjestelmien kyberturvallisuuden elinkaarihallinnasta ratkaisevan tärkeää.
Internet of Things eli esineiden internet etenee vauhdilla, mutta tietoturva monissa uusissa IoT-laitteissa on lapsenkengissä tai pahimmillaan tietoturvaa ei ole ollenkaan. Yrityksille tämä tarkoittaa uusia uhkia ja lisätöitä.
Tietoturvan toteuttamiseen motivoitunut työntekijä huomaa ulkoiset uhat ja sisäiset epäkohdat. Hänelle tietoturvakäytäntöjen noudattaminen on luonteva osa toimenkuvaa. Systemaattisella valmennuksella varmistat, että jokainen yrityksesi työntekijä huolehtii tietoturvasta parhaalla mahdollisella tavalla.
Toukokuussa 2018 jokaisen Suomessa toimivan organisaation on pystyttävä osoittamaan, minkälaisia henkilötietoja sen rekistereistä löytyy, mihin niitä käytetään ja kuinka ne on suojattu. Riippumatta siitä, vastaatko pienen toiminimen tai kansainvälisen pörssijätin liiketoiminnasta, sinun on noudatettava EU:n uutta tietosuoja-asetusta.
Kyberhyökkäykset ovat kasvava uhka, ja ne kohdistuvat yhä useammin myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kyberhyökkäyksiä voi ennakoida ja ehkäistä - tai ainakin minimoida haittoja.
Tietojen kalastelua, huijausviestejä, salasanojen murtamista, laiterikot ja ihmisten huolimattomuus. Siinä ovat yleisimmät syyt tietoturvaheikkouksiin. Tarkista yrityksen tietoturvan taso säännöllisesti.
Tietoturva on lähes kaikille yrityksille erittäin tärkeä asia, sillä sen pettäminen voi pahimmillaan tarkoittaa tietojen vuotamista vääriin käsiin tai koko toiminnan keskeytymistä. Koska tietotekniikka kehittyy koko ajan, on hyvä aika ajoin tarkistaa oman tietoturvan taso.
Tietoturvan varmistaminen on yrityksille elintärkeää, koska puutteet siinä voivat altistaa tietovuodoille tai pahimmillaan halvaannuttaa koko toiminnan, jos yrityksen tietojärjestelmät eivät toimi tai niistä katoaa olennaisia tietoja.
Ne yritykset, jotka ovat rakentaneet järjestelmäänsä zero trust -mallilla ja siirtäneet palvelunsa pilveen, ovat mukautuneet ketterästi etätyöskentelyyn. Epidemian alkaessa monella yrityksillä tuli kuitenkin kiire rakentaa etäjärjestelmiä ja ohjeistaa työntekijöitä, mikä aiheuttaa uhkaa tietoturvalle. Epidemian aikana myös kyberrikolliset muuttavat toimintaansa, mikä vaikuttaa verkkojen ja tietoliikenteen toimivuuteen.
Kansainväliseen henkilötietojen siirtoon on tullut viime vuosina paljon uutta tietosuojaa koskevaa ohjeistusta ja käytäntöjä. Kesällä astuivat voimaan päivitetyt Euroopan komission vakiolausekkeet, joiden perusteella henkilötietoja voidaan siirtää Euroopan talousalueen ETA:n ulkopuolisiin maihin. Näiden lausekkeiden avulla huolehditaan siitä, että henkilötietojen mukana siirtyy myös tietosuoja, mikäli Euroopan unioni ei ole todennut maan tietosuojaa riittäväksi.
Sähköisen viestinnän kehittyessä myös siihen liittyvät säännökset ovat lisääntyneet. EU:n tietosuoja-asetus eli GDPR:n soveltaminen alkoi toukokuussa 2018, ja sen tietosuojasäännösten kanssa yritykset ovat jo pitkälti tottuneet elämään. Sitä täydentävän ePrivacy-asetuksen valmistelu on herättänyt keskustelua vielä tiukemmasta sääntelystä, mutta asetus tulee voimaan aikaisintaan loppuvuonna 2023. Sähköistä viestintää ohjaa myös vuoden 2021 alussa voimaan tullut Sähköisen viestinnän palvelulaki, joka yhdistää EU:n audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin (ns. AVMS-direktiivi) ja sähköisen viestinnän säännöstön (ns. teledirektiivin) vaatimuksia. Pääsääntöisesti sen vaatimukset kohdistuvat kuitenkin verkon ylläpitäjiin.
Asiantuntijana artikkelissa on asianajaja Terho Nevasalo, jolla on pitkä kokemus erilaisista kaupallisista sopimuksista erityisesti IT- ja teknologiasektoreilla. Terho avustaa asiakkaita muun muassa SaaS- ja IT-toimitusprojekteissa, kaupallisissa sopimuksissa, digitalisaatio- ja tietosuojahankkeissa sekä avustaa asiakkaita asiakas-toimittajasuhteessa olevien erimielisyyksien ratkaisemisessa. Nevasalo luennoi säännöllisesti SAAS- ja IT- palvelusopimuksista ja tietosuojasta ja on ollut Keskuskauppakamarin asettamassa asiantuntijaryhmässä laatimassa IT2015, IT2018 ja IT2022 ehtoja.
Etä- ja hybridityön yleistyminen edellyttää tietojärjestelmäratkaisuilta joustavuutta, mutta arvokkain data on pidettävä turvattuna työskentelypaikasta riippumatta. Miten se pitäisi teknisesti ratkaista, riippuu sekä organisaation toimintatavoista että järjestelmän kypsyysasteesta. Moni organisaatio tähtää Zero Trust eli nollaluottamusmalliin, mutta se ei ole helppo ratkaisu eikä kaikille välttämätön.
Noin 35 prosenttia suomalaisista yrityksistä ei ole varautunut kyberuhkiin. Varautumisen taso myös vaihtelee. Yli puolella yrityksistä on toimiva suunnitelma kyberuhan varalle, mutta yli 60 prosenttia sanoo, että tehtyä suunnitelmaa ei ole koskaan harjoiteltu.
Tiedot selviävät marraskuussa 2022 julkaistusta Kauppakamarin selvityksestä, joka perustuu 258 suomalaisen yrityksen antamiin vastauksiin.
Tietokoneohjelmia suojaa suoraan lain nojalla tekijänoikeus. Tekijänoikeus ei kuitenkaan suojaa teoksen ideaa, vaan ainoastaan sen ilmenemismuotoa. Tietokoneohjelman osalta suojan kohteena on ohjelman koodi. Tämä artikkeli kuvaa keskeiset asiat ohjelmistolisensseistä: lisenssien käyttöoikeuden kesto, laajuus ja siirrettävyys, toimittajavastuu sekä kolmannen osapuolen oikeudet.
Tämä artikkeli paneutuu niihin käyttöoikeuslisenssien ehtoihin, jotka usein muodostuvat ongelmiksi erilaisten yritysjärjestelyjen ja organisaatiomuutosten yhteydessä.
Ohjelmistotoimittajien suorittamat auditoinnit työllistävät yritysten tietohallintoja kasvavassa määrin. Auditointiaktiivisuuden kasvu liittyy muutoksiin ohjelmistoalan liiketoimintamalleissa. Uutta liiketoimintaa syntyy perinteisen valmisohjelmistojen lisensoinnin ja ylläpitopalvelujen sijaan palvelupohjaisissa tuotteissa (esim. pilvipalvelut). Artikkelissa esitellään auditointikäytäntö ja auditointien yleisimmät havainnot sekä annetaan vinkkejä mitä asiakasorganisaation kannattaa lisenssisopimuksissa auditoinneista pyrkiä sopimaan.
Tuki- ja ylläpitosopimuksen ehdot on syytä neuvotella toimitussopimuksen yhteydessä, kun toimittajalla ei vielä ole itse pääsopimusta taskussaan – tällä saattaa olla vaikutusta niin hintaan kuin muihinkin ehtoihin. Tässä artikkelissa määritellään tuki- ja ylläpitosopimusten erilaisia sisältöjä ja annetaan käytännön vinkit erityisiin huomion kohteisiin asiakasorganisaation näkökulmasta.
Tämä artikkeli kuvaa IT-järjestelmän hankinta/toimitusprosessin keskeiset seikat IT-järjestelmän hankkijan näkökulmasta: sopimuksen kohteen määrittely, toimituksen aikataulu sekä vaiheistus ja maksupostit. Lisäksi käsitellään erilaisten IT-järjestelmätoimitusten muotoja ja oikeuksia.
Tämän artikkelin tarkoitus on tarkastella uusia IT2010-sopimusehtoja tilaajan näkökulmasta. IT2010-sopimusehdot ovat useissa tapauksissa käyttökelpoinen pohja sopimuksen perustaksi, mutta ehdot edellyttävät yleensä kuitenkin muutamia tapauskohtaisia muutoksia. Artikkelissa ei käydä ehtoja kattavasti ”ehto ehdolta” läpi, vaan tuodaan esiin eräitä seikkoja ja ehtoja, jotka ainakin on syytä ottaa huomioon.
Vuoden 2015 lopussa julkistettiin uusin versio IT-alan vakioehtopaketista, IT2015. Ehtojen muutokset ovat: kokonaan uudet ketterien toimitusten ehdot, uudistetut pilvipalveluehdot sekä eettinen liite. Lisäksi käyttöohjeita on tarkennettu ja kaikki ehdot on nimetty uudelleen. Ehtojen käyttölogiikka on säilytetty.
Julkisen sektorin tietotekniikka on ollut kriittisen tarkastelun kohteena viime vuosina. Sitä on syytetty eri järjestelmien yhteensopimattomuudesta. Usein on nostettu esiin hyödyntämättä jääneet järjestelmähankinnat.
Mutta haastava on työkenttäkin: valtio, kunnat ja muut julkiset tahot käyttävät tietohallintoon yli 2 miljardia euroa vuodessa. Tällä rahalla sekä ylläpidetään tietoteknisiä järjestelmiä että toteutetaan ICT-hankkeita. Pelkästään valtio käynnistää vuosittain satoja erilaista tietohallintohanketta. Tämän lisäksi julkisen sektorin ICT-hankkeisiin tulevat koko kuntakentän ICT-hankinnat, joissa toimijoina ovat Suomen yli 300 kuntaa.
Ohjelmistokokeiluja tekeville yrityksille kerääntyy paljon dataa tuotteiden ja palveluiden käyttäjistä. Yrityksissä on paljon epäselvyyttä, miten ne voivat käyttää näitä tietoja palveluja kehittäessään. Tietosuojaan ja etiikkaan liittyvät kysymykset ovat vasta nousemassa esiin, kun kokeiluja koskevat ohjeistukset ja lainsäädäntö kehittyvät.
Artikkelin kirjoittaja Aila Vuoria käy läpi käytettävissä olevat tärkeimmät tietohallinnon tuotannollisen toiminnan ja kehityksen viitekehykset, mm. CobiT, ITIL, TQM, CMMI, Six Sigma, BSC, Prince2 ja PMBok.
Artikkelin kirjoittaja Tommi Kanto esittelee suomalaisen kehitystyön tuloksena syntyneen Tietohallintomallin pääpiirteet.
Reino Myllymäki on suomalainen ammattimentori CxO Mentor Oy:ssä, tietokirjailija ja IT-alan vaikuttaja. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri. Hän toimi vuosina 1996-2008 YIT:n tietohallinto-osaston päällikkönä, YIT Tietotekniikka Oy:n toimitusjohtajana ja konsernin tietohallintojohtajana. Vuodesta 2008 hän on toiminut tietohallintojohtajien sparraajana ja mentorina, IT Forumin puheenjohtajana ja ICT Leaders Finland ry:n hallituksen jäsenenä. Hän on perehtynyt mm. strategiatyöhön, tietohallinnon organisointiin, tietotekniikkainvestointien kustannus-hyöty-analyyseihin sekä liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyön kehittämiseen. Hän on suosittu esiintyjä koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa. Tivi-lehti on valinnut hänet vuodesta 2008 lähtien 100 suomalaisen ict-vaikuttajan joukkoon.
Jari Ylinen toimii johdon konsultointiyhtiönsä, Kehityspolut Oy:n toimitusjohtajana. Hän on työskennellyt tietohallintojohtamisen tehtävissä yli 20 vuotta. Jari Ylinen vetää sekä tietohallintovastaavien yhteistyöryhmää, IT Forumia että liikkeenjohdon, IT-johdon ja tutkimuksen yhteistyöryhmää, Systeemiryhmää. Hän on erikoistunut verkostotalouden soveltamiseen ja kehittämiseen asiakas- ja kumppaniverkostojensa kanssa sekä on toimialojensa tietokirjailija ja kouluttaja.
Teemu Arina on kansainvälisesti tunnettu digitaalisen työn asiantuntija, sosiaalisen median strategiseen konsultointiin keskittyvän Dicole Oy:n toimitusjohtaja ja kokouskäytäntöihin uutta teknologiaa kehittävän Meetin.gs Oy:n toimitusjohtaja. Arina on toiminut 15 vuotta teknologia-alan yrittäjänä ja neuvonantajana useissa yhteisöllistä teknologiaa hyödyntävissä hankkeissa kansainvälisesti. Viimeisten vuosien aikana hän on pitänyt aiheesta satoja esityksiä keskeisissä konferensseissa ja yliopistoissa mm. Belgiassa, USA:ssa, Iso-Britanniassa, Hollannissa, Saksassa, Venäjällä ja Italiassa.
Kaisa Fahllund toimii lakimiehenä ja osakkaana Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy:ssä, ja johtaa toimiston Teknologia-ryhmää. Kaisa on erikoistunut IT- ja immateriaalioikeuteen sekä erityisesti vaativiin IT-järjestelmien hankintoihin/toimituksiin, ulkoistamisjärjestelyihin ja R&D -projekteihin. Lisäksi hänellä on vankka kokemus lisensointiin, sähköiseen kaupankäyntiin, tietosuojaan, viestintään ja markkinointiin liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä.
Timo Haukola toimii Deloitten teknologiakonsultoinnissa kokonaisarkkitehtuurimenetelmien ja IT-strategiatyön asiantuntijana. Timon erityisinä kiinnostuksen kohteina ovat kokonaisarkkitehtuurityö julkishallinnon kontekstissa, arkkitehtuurimallien käyttö kehittämistoiminnan työvälineenä ja tukena sekä sovellusportfolioiden rationalisointi. Hän on ollut mukana monissa kehityshankkeissa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Timo on TOGAF-sertifioitu yritysarkkitehti ja koulutukseltaan tekniikan lisensiaatti (tuotantotalous).
Jukka Heikkilä toimii Turun yliopiston Turun kauppakorkeakoulun työinformatiikan professorina ja johtamisen ja yrittäjyyden laitoksen johtajana. Hän on tutkinut liiketoiminnan digitalisoitumista ja sen myötä muuttuneita ja syntyneitä institutionaalisia ja juridisia rakenteita ja uusia käytänteitä, kuten kokonaisarkkitehtuuria ja liiketoimintamallinnusta verkostoissa niin yksityissektorilla kuin julkishallinnossakin lukuisissa yritys- ja yliopistoyhteistyöhankkeissa.
Aarni Heiskanen on liikkeenjohdon konsultti CMC, joka on toiminut konsulttiyrittäjänä vuodesta 1998. Monipuolisella työurallaan hän on paneutunut mm. asiantuntijaorganisaatioiden kehittämiseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen. Heiskanen on AE Thinking Business Groupin osakas.
Kari Hiekkanen työskentelee Teknillisen Korkeakoulun Tietotekniikan laitoksella IT-johtamisen, kokonaisarkkitehtuurin ja yritystietojärjestelmien tutkimuksen ja opetuksen parissa. Hänellä on lähes 20 vuoden kokemus IT-alasta kehitys- ja johtotehtävissä. Ennen siirtymistään TKK:lla hän työskenteli Logican teknologiajohtajana Suomessa.
Ari Hovi toimii itsenäisenä konsulttina yrityksessään Ari Hovi Oy pääalueinaan tietovarasto- ja tietokantakonsultointi sekä koulutus. Hän konsultoi yrityksiä lähes 20 v. kokemuksella mm. tietovarastojen arkkitehtuuriratkaisuissa ja tietokantoihin liittyvissä kysymyksissä. Ari Hovi on kirjoittanut useita kirjoja tietovarastoinnista ja tietokantasuunnittelusta.
Timo Itälä on työskennellyt vuodesta 1970 lähtien tietojenkäsittelyn parissa. Hän on toiminut mm. ohjelmoijana, systeemisuunnittelijana, projektipäällikkönä, tuotepäällikkönä, markkinointipäällikkönä ja konsulttina. Päätoimisesti hän nykyään toimii opettajana ja tutkijana TKK:n tietotekniikan laitoksella Otaniemessä, aihealueena kokonaisarkkitehtuurit yritysten, julkisen palvelutuotannon sekä kansalaisten näkökulmasta.
Vesa Jordan on pitkän linjan ICT-ammattilainen. Hän on toiminut erilaisissa IT-tehtävissä jo 25 vuoden ajan mm. seuraavissa yrityksissä: Helsinki Media Oyj, Alma Media Oyj, Fujitsu Services Oy, A-lehdet Oy, Salomaa Yhtiöt Oy, Digia Oyj. Hänen mielenkiinnon kohteena on erityisesti ollut mobiliteetin kehittyminen ja sen hyödyntäminen liiketoiminnassa sekä viime aikoina yritysten liiketoiminnan kehittäminen tietotekniikan keinoin. Nykyään Vesa työskentelee johtajana MPY:ssä (Mikkelin Puhelin Oyj) vastuullaan liiketoiminnan kehittäminen uusien palveluiden muodossa sekä myynnin tukitoiminta ja teknisten ratkaisujen tuottaminen asiakkaille.
Sadan organisaation riskienhallintaprosessien, tietoturvallisuuden ja tietohallinnon kehittämiskokemus! Aarno Kansikas on ollut kehittämässä yli sadan organisaation riskienhallinta- ja tietohallintoprosesseja yksityissektorilla ja julkishallinnossa yli 200 hankkeessa.
Tommilla on yli 25 vuoden kokemus tietohallinnon johtamisesta suurten suomalaisten ja kansainvälisten yhtiöiden palveluksessa. Tommi on toiminut Lontoossa British Standards Instituten tietohallintojohtajana, sekä myös partnerina Instinct SPRL – yhtiössä. Hän toimi myös Koneen palveluksessa 8 vuotta mm. Koneen EMEA alueen IT johtajana Brysselissä, sekä USA:ssa Koneen IT johtotehtävissä. Tommi kuuluu tietohallinnon johtamisen edelläkävijöihin, ja toimii nykyisin ICT Standard Forumin toimitusjohtajana, jossa hän vastaa tietohallinnon avoimen standardin, Tietohallintomallin, kehittämisestä ja kansainvälistämisestä.
Senior Mentor Vesa Keskinen on ICT-hankintojen, sourcingin, toimintamallimuutosten, palvelusopimusten, toimittajanhallinnan ja IT-palvelujen asiantuntija. Hän on ollut merkittävän osan työurastaan säästöpankkimaailman palvelutuotannon johtamisessa. Ennen yrittäjäksi ja mentoriksi siirtymistään hän toimi johtajana, CTO:na, varatoimitusjohtajana ja osastopäällikkönä Samlink Oy:ssä vuosina 1994-2012. Keskinen on koulutukseltaan diplomi-insinööri.
Markus Kinnillä on 15 vuoden kokemus yritystasoisen ICT-portfolion hallinnasta sekä laajoista transformaatiohankkeista. Tällä hetkellä hän vastaa Deloitten IT-strategia ja yritysarkkitehtuuritarjoamasta. Aiemmin hän on vastannut Fiskarsin toimintamallin ja yritysarkkitehtuurin kehittämisestä, sekä toiminut IBM:llä johtavissa rooleissa laajoissa ulkoistushankkeissa ja vetänyt arkkitehtuuripraktiikkaa. Kokemusta Markuksella on sekä asiakkaan että toimittajan roolissa johtaa laajan järjestelmäportfolion optimointia osana liiketoiminnan transformaatiota.
Ketterän organisaation systeeminen anatomi Janne J. Korhonen on tutkija Teknillisen korkeakoulun ISSEG-tutkimusryhmässä (Information Systems and Service Engineering Group). Hänen erityisaluettaan ovat kokonaisarkkitehtuuri, liiketoimintaprosessien hallinta ja palveluarkkitehtuuri sekä näihin liittyvät hallinnointimallit. Korhonen on myös itsenäinen liiketoiminta- ja IT-konsultti, jolla on yli kymmenen vuoden kokemus arkkitehtina, konsulttina, tiimin vetäjänä ja kehittäjänä monipuolisissa, vaativissa, laajoissa ja kansainvälisissä IT-projekteissa. Asiakasprojektien ohella hän on osallistunut lukuisiin konsernitasoisiin konsepti- ja tuotekehityshankkeisiin BPM-, SOA- ja EAI-alueilla sekä osallistunut kansainväliseen BPM-alueen standardointityöhön.
Anne Kosonen on liiketoimintataustainen ICT-johtaja. Hänen viimeisin vastuualue on HKScan-konsernin maa- ja loppukäyttäjäpalvelut. Tässä tehtävässä hän on rakentanut palveluhallinnan prosesseja HKScan-konserniin ja harmonisoinut palveluhallinnan käytäntöjä eri maissa, SeviceNow-työkaluun pohjautuen. Aiemmin hän on toiminut HK Ruokatalo Oy:n tietohallintojohtajana sekä rakentanut HKScanin prosessikehittämisen arkkitehtuuria ja toimintatapoja sekä projekti- ja salkkuhallinnan (PMO) käytäntöjä.
Annella on yli viidentoista vuoden kokemus ICT-alan johtotehtävistä sekä palvelujen ostajan että palvelujen toimittajan näkökulmasta. Merkittävän osan työurastaan hän on työskennellyt vastuullisissa liiketoiminnan tehtävissä, mm. logistiikkapäällikkönä ja tilaus-toimitusketjun ohjauksen johtajana. Koulutukseltaan hän on tuotantotalouden DI.
Jussi Lampinen toimii asianajajana asianajotoimisto Merilampi Oy:ssä. Lampinen on erikoistunut teknologiaoikeuteen ja avustaa säännöllisesti tilaajapuolen yrityksiä vaativissa tietojärjestelmien hankinta- ja ulkoistamisprojekteissa sekä muissa IT-oikeuteen liittyvissä asioissa.
Ralf Niemi toimii tällä hetkellä Fujitsu Services Oy:ssä johdon konsulttina, erityisalueina tietohallinnon liiketoimintalähtöinen johtaminen, liiketoimintajärjestelmäympäristön ja ICT-palvelujen johtaminen ja hallinta sekä ICT:n hyödyn/arvontuottamiseen ja ulkoistamiseen liittyvät asiat. Hän on toiminut yli 20 vuotta eri ICT-tehtävissä.
Asianajaja Markus Oksanen avustaa yksityisen ja julkisen puolen tietohallintoja IT-hankinnoissa. Oksasella on laaja ja monipuolinen kokemus toimitus-, palvelu- ja ulkoistussopimuksista sekä niiden neuvottelemisesta eri toimialoilla.
Jyrki Paappa on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Hän on työskennellyt Raisio Oyj:ssä vuodesta 1995 rahoitusriskien hallinnan ja talousjohdon tehtävissä; tällä hetkellä hän toimii yrityksen talousjohtajana. Aikaisemmin hän on toiminut mm. Turun Seudun Osuuspankissa rahoituksen asiantuntijatehtävissä.
Antti Pirinen toimii Tietoturva ry:n hallituksen puheenjohtajana 2014. Leipätyönään Antti toimii KPMG:llä tietoturva-asiantuntijana sekä KPMG:n tietoturvavastaavana. Antti on keskittynyt erityisesti hallinnolliseen tietoturvallisuuteen ja hänellä on vankka kokemus niin kansallisista kuin kansainvälisistäkin vaatimuskriteeristöistä sisältäen muun muassa tietoturvatasot, KATAKRI, ISO/IEC 27001 kuin myös PCI DSS. Ennen KPMG:tä Antti työskenteli tietoturvatutkijana Helsinki Institute of Physics:ssä sekä vierailevana tietoturvatutkijana CERNissä. Tietoturvan parissa Antti on työskennellyt vuodesta 1999 saakka.
Karri Pulkkinen toimii itsenäisenä asiantuntijana yrityksessään Biscuit Finland Oy keskittyen analytiikan, big datan ja pilvilaskennan erityiskysymyksiin. Hänellä on 20 vuoden monipuolinen kokemus IT-alalta konsulttina, kouluttajana ja yrittäjänä.
Kai Ruuska on koulutukseltaan tietokoneinsinööri ja valtiotieteiden maisteri. Hänellä on vankka ja monipuolinen kokemus projektitoiminnasta sekä projektin hallinnan ja projektiviestinnän konsultointi- ja koulutustehtävistä. Ruuska on työskennellyt Imatran Voima Oy:n sekä Oy Enator Ab:n palveluksessa. Vuodesta 1992 lähtien hän on toiminut projektin hallinnan ja tietohallinnon asiantuntijapalveluihin erikoistuneessa Project Directors Oy Prodictorissa toimitusjohtajana, konsulttina, tietokirjailijana ja yrittäjänä. Kai Ruuska on kirjoittanut useita projektin hallintaa ja johtamista käsitteleviä kirjoja sekä lukuisia lehtiartikkeleita ja kolumneja.
Hannu Salmela, professori, Tietojärjestelmätiede, Turun kauppakorkeakoulu, on toiminut Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen professorina vuodesta 1998 ja kauppakorkeakoulun varajohtajana vuodesta 2010 lähtien. Hän on ollut kehittämässä tietohallinnon johtamisen opetusta ja tutkimusta maassamme. Salmela on esitelmöinyt tästä aihepiiristä lukuisissa kansainvälisissä konferensseissa. Hän on toiminut vastaavana tutkijana useissa tietohallinnon johtamiseen keskittyvissä hankkeissa sekä yritysten, valtiohallinnon organisaatioiden että kuntien kanssa. Tietojärjestelmillä saavutettavat liiketoiminnan hyödyt, tietohallinnon ketteryys ja tietohallinnon johtaminen verkostoissa ovat keskeisiä teemoja Salmelan tutkimuksessa.
Pekka Sipola on viimeksi toiminut johdon konsulttina Deloitte Oy:ssä ja sitä ennen konsultointijohtajana Market-Visio Oy:ssä. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus IT-alalta, jossa hän on toiminut sekä IT-päällikkönä että konsulttina.
Mikko Soirola vastaa Liaisonilla Pohjois-Euroopan myynnistä ja markkinoinnista ja kuuluu yrityksen Senior Management Teamiin. Mikon vastuulle kuuluu päivittäisen myynnin ja markkinoinnin tulosjohtamisen lisäksi yritysstrategian jalkauttaminen omalla alueellaan. Mikolla on yli 10 vuoden kokemus tietotekniikan myynnin ja asiantuntijaorganisaation johtamisesta, painopisteen ollessa integraatio-ohjelmistoissa ja -palveluissa.
Liisa Torkkeli on itsenäinen palvelunhallinnan konsultti ja valmentaja, jolla on lähes 30 vuoden kokemus service desk -toiminnan kehittämisestä. Hän on ollut kahdeksana vuonna pääauditoijana valitsemassa Vuoden Service Deskiä HDI Nordic Oy:n toimeksiannosta. Hän on palvelunhallinnan parhaita käytäntöjä edistävän itSMF:n eli IT Service Management Forum Finland ry:n hallitusjäsen ja myös artikkelissa mainitun SDE-ryhmän vetäjä.
Juha Tuomaala on koulutukseltaan maanmittausalan diplomi-insinööri. Hän on työskennellyt koko uransa ajan Maanmittauslaitoksen palveluksessa. Yli 25 vuotta kestäneellä työurallaan hän on toiminut maanmittaustoimistossa toimitusinsinöörinä, prosessinomistajana MML:n keskushallinnossa sekä yli 20 vuotta IT-kehittämisen erilaisissa tehtävissä sovelluskehittäjänä ja projektipäällikkönä sekä vuodesta lähtien 1999 MML:n Kehittämiskeskuksessa tietojärjestelmien kehittämisen ja ylläpidon vastuualuepäällikkönä.
Ilkka Terho toimii konsulttina Deloitten teknologiakonsultoinnissa. Ilkan erityisinä kiinnostuksen kohteina ovat liiketoimintalähtöinen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, liiketoiminta-arkkitehtuuri sekä arkkitehtuurityön hyödyntäminen osana laajoja IT-transformaatioita. Hän on toiminut konsulttina osana kokonaisarkkitehtuuritoimintoa useammassa suuressa transformaatiohankkeessa ja hänen kokemukseensa kuuluvat mm. kokonaisarkkitehtuuritoiminnon perustaminen ja kehittäminen, IT-kehityksen tehostaminen, järjestelmäportfolion optimointi ja integraatioarkkitehtuuri. Koulutukseltaan Ilkka on tietotekniikan diplomi-insinööri.
IT-suunnittelupäällikkö Jari Virtanen tuli A-lehdet Oy:n palvelukseen elokuussa 1997. Hän työskenteli aluksi järjestelmäpäällikkönä ja vuodesta 2003 alkaen projektipäällikkönä. Vuodesta 2005 alkaen hän on ollut myös IT-suunnittelutiimin esimies; tehtävänimike muuttui IT-suunnittelupäälliköksi vuoden 2010 alusta. Hän on vastannut A-lehtien projektimallin ja -kulttuurin kehittämisestä alusta alkaen.
FM Aila Vuoria, Associate Director, on toiminut tietohallinnolliseen toimintaan, sen johtamiseen sekä liiketoimintaprosessien kehittämiseen liittyvissä tehtävissä. Osaaminen perustuu useiden vuosien kokemukseen eri toimialojen yrityksissä; toiminnanohjausjärjestelmien kehittämisestä ja toimittamisesta vastaavana esimiehenä että projektijohtajana, tietohallintojohtajana ja johtoryhmän jäsenenä sekä asiantuntijana.
Tulevaisuuden liiketoimintamalleissa datalla on tärkeä osa tuotannontekijänä. Sitrassa havaittiin, että keskisuurilla ja pienillä yrityksillä ei ole tarvittavia resursseja, osaamista ja aikaa suunnitella digitaalista muutosta, jossa luodaan uusia datapohjaisia palveluita. Tähän tarkoitukseen Sitra suunnitteli datatalouden yritysohjelman.
Mukavia lukuhetkiä artikkelin parissa.Bonnier ProKäytössäsi on Luo PDF -toiminto Bonnier Pro - palvelussamme. Voit yhdellä napin painalluksella luoda haluamastasi artikkelista itsellesi PDF-tiedoston, joka on helppo tulostaa tai vaikka lähettää sähköpostitse kollegalle luettavaksi
Ilmastorahasto rahoittaa ilmastotavoitteisiin tähtääviä merkittävän mittaluokan teknologian ja digitalisaation muutoksia yrityksissä ja organisaatioissa. Edellytyksenä on, että yrityksellä on oma rahoitusosuus hankkeeseen. Hankkeita arvioidaan ilmastotavoitteiden, tuottavuuden ja liiketoimintapotentiaalin perusteella. Ensimmäinen rahoitus myönnettiin Solar Foodsille tuotantolaitoksen rakentamiseksi Suomeen.
Blogit ovat yhä hyvä keino herättää asiakkaiden kiinnostus yritystä ja sen tuotteita kohtaan moniäänisessä mediamaailmassa. Blogien kirjoittamisen merkitystä yrityksen liiketoiminnalle voi hahmottaa kolmen asian kautta: Se rakentaa yrityksen brändiä ja mielikuvaa, houkuttelee asiakkaita ja edistää yhteistyötä. Lisäksi ne luovat työnantajamielikuvaa ja usein blogien avulla kerätään liidejä myyntiin.
Teknologia tuo apua työvuorosuunnitteluun organisaatioissa, joissa työvuorolistojen tekemiseen liittyy useita eri sääntöjä ja rajoitteita. Optimointiteknologia keventää työvuorosuunnitteluun liittyvää työmäärää ja parantaa työvuorolistan laatua. Esperi Care ja Weoptit Oy kehittivät hoivakodeille soveltuvan järjestelmän, joka pystyy ratkomaan asioita paremmin kuin ihmisaivot.
IT-osaaminen on Suomessa korkeatasoista, mutta ratkaisut kehittyvät nopeasti, ja välillä järjestelmiä pitää ajanmukaistaa ulkopuolisella ammattitaidolla. Ostopalvelujen hankinnan onnistuminen on hyvin paljon kiinni siitä, miten huolellisesti hanke valmistellaan ja johdetaan. Kun prosessit ovat hallinnassa, päätös tulee tehtyä riittävin tiedon ja myös kustannuksia on helpompaa hallita.
Artikkelin asiantuntija on Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun Tieto- ja palvelutalouden laitoksen johtaja, logistiikan professori Markku Kuula.
Mukavia lukuhetkiä artikkelin parissa.Bonnier ProKäytössäsi on Luo PDF -toiminto Bonnier Pro - palvelussamme. Voit yhdellä napin painalluksella luoda haluamastasi artikkelista itsellesi PDF-tiedoston, joka on helppo tulostaa tai vaikka lähettää sähköpostitse kollegalle luettavaksi.
Konfliktit eivät ole kauhea asia. Niitä on aina ollut ja niitä on myös tulevaisuudessa. Näin sanoo työyhteisösovittelija Harri Väisänen, jonka mielestä työpaikan hyvinvoinnin kannalta on kyse siitä, miten riitatilanteissa toimitaan: Kaivetaanko sotakirveet esiin, sorrutaanko juoruiluun vai käsitelläänkö riidat heti. Työyhteisösovittelu tarjoaa välineet ratkoa ihmisten välisiä solmuja, joita työpaikalla ei omin voimin pystytä avaamaan.
Monet eri raportointimallit tarjoavat yrityksen johdolle viitekehyksen vastuullisen liiketoiminnan suunnitteluun ja raportointiin. Olennaista on kuitenkin ymmärtää, miten vastuullisuuteen liittyvät megatrendit muuttavat yrityksen liiketoimintaa, teknologiaa ja toimintatapoja. ”Kun yrityksellä on oma visio selvänä, voidaan helpommin löytää yrityksen lähtökohtiin sopiva raportoinnin viitekehys”, sanoo PwC Suomen yritysvastuuasiantuntija Sirpa Juutinen.
Arvopohjainen segmentointi auttaa tunnistamaan asiakkuuden arvon lisäksi potentiaalin. Segmentoinnin avulla yritys voi tunnistaa ne asiakkaat, joiden arvo ja potentiaali ovat suurimmat ja kohdentaa oikein yrityksen resursseja. Pitkän linjan asiantuntija, yritysvalmentaja Tuija Hietanen Balentorista kertoo, miten yritys hyötyy hyvästä asiakkuusstrategiasta.
Valmentavan johtamisen eli coachaavan johtamisotteen keskeisenä ideana on parantaa vuorovaikutusta työyhteisöissä. Kun esimiehet miettivät, miten voisivat tuoda läsnäoloa ja aitoja kohtaamisia työpaikalle, lisääntyy aktiivisuus ja turvallisuuden tunne. Valmentavan johtamisen kouluttajan Sini Rantaman mukaan valmentavalla johtamisella on selvä yhteys työhyvinvointiin, motivaatioon, tehokkuuteen ja sitä kautta yrityksen menestymiseen.
