Uusi teknologia, yritysten kansainvälistyminen ja asiakkaitten kasvavat vaatimukset lisäävät paineita oston ja logistiikan kehittämiseen. Myös kilpailuedun luomisen ja kasvattamisen vaatimukset kovenevat. Bonnier Pro Osto ja logistiikka tarjoaa sinulle käytännön työkalun osto- ja logistiikkatoimintasi analysointiin, kehittämiseen ja tehostamiseen.
Yrityksesi voi saavuttaa kilpailuetua, kun se pystyy nopeasti ja tarkasti toimittamaan tilauksia ja valvomaan tehokkaasti kustannuksia. Bonnier Pro Osto ja logistiikka luo kattavan kuvan tilaus-toimitusketjun kokonaisvaltaisesta johtamisesta. Se antaa hankinnan ja logistiikan päätöksentekijöille ja asiantuntijoille runsaasti käytännön apuvälineitä päivittäiseen työhön.
Bonnier Pro Osto ja logistiikka sisältää runsaasti esimerkkejä, case-tapauksia ja työkaluja. Asiakkaana saat tietoa ja vinkkejä mm.
Yritys joutuu tekemään toimipaikkojensa sijaintipäätöksiä aina, kun se aloittaa toimintansa, muuttaessaan tai perustaessaan uuden toimipaikan tai kun monikansallinen yritys perustaa toimintoja ulkomaille. Sijaintipäätökset ovat yrityksille tärkeitä, koska ne edellyttävät usein mittavia investointeja ja sitovat pääomaa pitkiksi ajoiksi. Toimipaikkojen sijainti vaikuttaa myös suoraan logistisen asiakaspalvelun tasoon ja kustannuksiin ja sitä kautta asiakastyytyväisyyteen. Mitä kauempana asiakkaista toimipaikat sijaitsevat, sitä korkeammiksi kuljetuskustannukset muodostuvat ja sitä pidemmiksi tilauksen läpimenoajat venyvät. Toisaalta sijainti toimittajien ja raaka-ainelähteiden lähellä laskee hankintojen kuljetuskustannuksia.
Vähittäiskaupan digitalisoituminen ja jakelukanavien tehostaminen on nostanut logistiikkakiinteistöt uuteen asemaan. Parhaista sijoituksista Euroopassa kilpailevat myös amerikkalaiset ja aasialaiset pääomat, ja logistiikkasektorin tuotot ovat nousseet lähelle perinteisten sijoituskohteiden, toimistokiinteistöjen, tuottoja. Jättivarastot yleistyvät verkkokauppa Amazonin vanavedessä.
Vähittäiskauppaan liittyvät logistiikkakiinteistöt ovat murroksessa. Verkkokaupan toimitusketjun haasteet kasvattavat kaupunkien liepeille megakerrosvarastoja ja lisäävät voimakkaasti lähettiliiketoimintaa.
Strategia-käsitettä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta ja se voidaan määritellä monin tavoin. Laajasti ymmärrettynä strategia tarkoittaa yritysjohdon liiketoimintaa ohjaava näkemys ja toimintasuunnitelma, joka ulottuu pitkähkölle ajalle tulevaisuuteen. Strategia kuvaa niitä periaatteita, joiden varassa yritys aikoo...
Uudestakaupungista ohjataan maailmanlaajuista toimitusketjua. Moderni autoteollisuus tuottaa uniikkeja ratkaisuja järeillä massatuotannon keinoilla.
Tässä Case-artikkelissa tutustutaan suuren yhdysvaltalaisen raskaiden ajoneuvojen jarru- ja turvallisuusjärjestelmiä kehittävän ja valmistavan Bendixin toimitusketjun hallinnan kehittämiseen. Yritys sai hyviä tuloksia ottamalla pitkäaikaiseksi kumppanikseen niin ikään yhdysvaltalaisen globaalisti toimivan 3PL-logistiikkapalveluntuottajan. Casessa tarkastellaan erilaisia kehitysprojekteja ja niiden avulla saavutettuja hyötyjä. Artikkeli perustuu julkaisuun Bendix Driving an efficient Supply Chain (Ryder System Inc. 2012).
3D-tulostustekniikan vaikutukset näkyvät pian yhä useammalla alalla, kun tietotaito kehittyy ja laitteiden hinnat tulevat alas. Uuden teknologian avulla voidaan vaikuttaa yrityksen tuotantomenetelmiin, kustannustehokkuuteen tai löytää aiempaa käyttökelpoisempia materiaaleja.
Suomalainen FIMAtec (Finnish Intelligent Module Apartments Oy) lanseerasi suuren betonielementtejä tulostavan RoboCatt 3D-tulostuslaitteen toukokuussa 2017.
Planmeca on viime vuosina kehittänyt 3D-tulostusta toiminnassaan ja tekee teknologian avulla liiketoimintaa myymällä 3D-tulostimia ja tarjoamalla 3D-tulostuspalveluja sairaaloille ja hammaslääketieteen alalle.
Maanteillä, ilmassa ja merellä liikkuu koko ajan tuotteita, joiden sisältämät vaaralliset aineet ovat riski ympäristölle ja ihmisille. Lähettäjän vastuulla on pakata ja merkitä tuotteet niin, etteivät ne aiheuta vahinkoja matkan aikana. Laki velvoittaa kaikenkokoisia yrityksiä, myös pieniä verkkokauppoja.
IPSERA-konferensissa maalis-huhtikuussa 2015 julkaistiin raportti (working paper) Purchasing involvement in discontinuous innovation: a case study from the ship construction industry, tekijöinä Thomas Johnsen Rennesin kauppakorkeakoulusta ja Ole Mickelsen Etelä-Tanskan yliopistosta. Raportissa esitellään case-tutkimus hankinnan ja toimittajien osallistumisesta yrityksen radikaali-innovaation kehittämiseen. Tämä kirjoitus perustuu mainittuun raporttiin.
Casen aiheena on globaalisti toimivan merenkulun ja palontorjunnan turvallisuustuotteita valmistavan yhtiön kehittämä radikaali-innovaatio. Innovaation avulla se pystyi tarjoamaan täysin uusia tuotteita sellaisille markkinoille, joihin se ei aiemmin voinut osallistua. Innovaatio edellytti yhtiölle aiemmin tuntemattoman teknologian käyttöönottoa. Missä vaiheessa yrityksen strategisen hankinnan osasto tuli mukaan tuotekehitysprosessiin? Miten uusi teknologiatoimittaja valittiin ja miten yhtiöiden välinen yhteistyö lähti käyntiin? Vastaukset löytyvät tästä casesta.
Peter Kraljic esitteli kuuluisan ostoportfolionsa vuonna 1983. Sitä on pitkään käytetty työkaluna erilaisille tuotteille sopivien ostostrategioiden laatimisessa. Aivan viime vuosina on kehitetty kilpailuetuun perustuva hankintamatriisi, jonka keskeisenä ajatuksena on, että asiakastilauksen kytkentäpisteen ylävirrassa ja alavirrassa tapahtuvissa hankinnoissa yritykselle tuovat kilpailuetua eri asiat ja siksi niillä tulisikin olla erilaiset hankintastrategiat. Tässä artikkelissa esitellään saatavuuden suhteen kilpailukykyä tuovat hankintastrategiat.
Voisiko lähitulevaisuudessa Uber-taksipalvelujen tapaan olla mahdollista hoitaa myös logistiikka nopeasti tilattavilla yksityisillä kuriireilla? Ainakin jotkut pienyrittäjät voisivat tästä hyötyä.
Vuonna 2020 moni ammattikuljettaja reitittää ajonsa reaaliaikaisen liikennetilanteen mukaan ja lataa akut kuormaa purkaessaan. Nopea 5G-tiedonsiirto tukee sähköajoneuvojen yleistymistä, ja uusien teknologioiden myötä logistiikka-alalle syntyy uudenlaista palveluliiketoimintaa.
Merenkulkuala on suuressa murroksessa siirtyessään käyttämään ympäristöystävällisempiä teknologioita. Parhaillaan ala etsii parhaita uusia energiaratkaisuja laivoihin, joilla tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen vähennyksiä. Koska parhaillaan etsitään sopivia energiamuotoja, ei alalla vielä tarkkaan tiedetä, miten ratkaisut muuttavat logistiikkaa. Ne kuitenkin vaikuttavat olennaisesti laivanrakennukseen, kuljetusreitteihin, satamien toimintaan ja kulkunopeuksiin.
Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen professorina toimiva Ulla Tapaninen sanoo, että tärkeää varustamoissa ja satamissa on osallistua alan keskusteluun, kehittää osaamista ja jakaa tietoja. Tällä tavalla Pohjola voi olla ympäristöystävällisyyden edelläkävijä myös merenkulussa. Liiketoiminnan suunnittelijoiden on tärkeää ymmärtää uusiutuvaan energiaan liittyviä näkökulmia, investointeja ja maksujen kohdentumista.
Käytännöllisesti katsoen kaikki yritykset ja organisaatiot joutuvat osallistumaan ainakin jossain määrin paluulogistiikan (reverse logistics) prosesseihin. Tässä artikkelissa selvitämme, mitä paluulogistiikalla tarkoitetaan, miksi se ylipäätään on olemassa ja minkälaisia toimintatapoja, tuotteita ja toimijoita se sisältää.
Logististen toimintojen ulkoistaminen on tavallista suomalaisissa yrityksissä, kertovat Liikenne- ja viestintäministeriön tuore Logistiikkaselvitys (2014) sekä Turun yliopiston tutkimus Logistinen palveluntarjonta Etelä-Suomessa (2012). Artikkelissa luodaan katsaus erityyppisiin varasto- ja sisälogistiikkapalveluihin, jotta potentiaaliset asiakkaat voivat tunnistaa markkinoilla olevia palveluita.
Turvallisessa varastossa on jämpti järjestys ja osaavat ihmiset.
Varasto on paikka, jossa liikkuu ihmisten lisäksi trukkeja, rullakkoja, kärryjä ja muita kuljettimia. Kuormia tuodaan, viedään, puretaan ja pakataan. Tavaraa kulkee sisään ja ulos jatkuvana virtana. Työskentely sujuu turvallisesti ja tehokkaasti, kun toiminnot sijoitetaan fiksusti ja asianmukainen kalusto pidetään kunnossa.Yhtä tärkeää on henkilöstön valmentaminen turvalliseen työkulttuuriin.
Ikea testaa tavarataloissaan erilaisia robotiikan ratkaisuja eri puolilla maailmaa. Kuopion tavaratalossa otetaan käyttöön koneoppiva logistiikkarobotti, joka oppii muuttamaan varastohyllyjen paikkaa kätevämmäksi sillä perusteella, mitä tuotetta haetaan eniten. Kuopion lisäksi Ikea testaa varastorobotiikan ratkaisuja Etelä-Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Lidlin Järvenpään jakelukeskuksen tavoitteena on ollut saada aikaan kustannustehokkuutta ja luoda energiaa säästävä, aurinkovoimalla toimiva hiilineutraali keskus. Kansainvälisestikin edistyksellinen jakelukeskus tukee Lidlin kasvutavoitteita, uusien myymälöiden avaamista Suomessa.
Lidl suunnittelee lisäävänsä aurinkovoimaa sekä uusissa että vanhoissa myymälöissään sekä tuovansa uusiutuvaa energiaa kaikkeen toimintaansa. Energia- ja ympäristöpäällikkö Simo Siitonen ja Järvenpään jakelukeskuksen logistiikkapäällikkö Valtteri Suonperä kertovat Lidlissä toteutetuista ratkaisuista.
Griffin Refineries Oy rakentaa ekosysteemiä, jonka avulla voidaan tehostaa jätteiden kierrätystä kehittyvissä maissa. Yrityksen ensimmäisessä projektissa rakennetaan jalostamoa Arabiemiraatteihin, missä projektia suunniteltaessa muuttui myös lainsäädäntö, kun lopputuotteelle löytyi markkina
Case kuvaa tilaus-toimitusketjun kuljetushallinnan sähköistämistä Cargotecin Kalmar-yksikössä. Artikkelissa esitellään lähtötilanteen haasteet, kumppanin valinta ja tulokset ensimmäisten käyttöönottovaiheiden jälkeen. Kuljetustenhallinnan sähköistäminen Suomessa on levinnyt vasta viimeisinä vuosina n. 60%, kun se Ruotsissa on yli 90%. Tässä artikkelissa käsitellään erityisesti saapuvien rahtien saamista sähköiseen prosessiin, jolla on vaikutusta myös toimitusten seurantaan ja toimitusketjun läpinäkyvyyteen.
Suomessa lähetetään noin 500 miljoona laskua vuodessa. Näistä 200 miljoonaa on yritysten välisiä. Ostolaskujen käsittely on merkittävä taloushallinnon työllistäjä. Siirtymällä sähköiseen ostolaskujen käsittelyyn yritys voi puolittaa prosessiin kuluvan työajan. Artikkelissa käsitellään verkkolaskujen, sähköisten laskunkäsittelyjärjestelmien ja yrityskorttien tarjoamia mahdollisuuksia ostolaskujen käsittelyn tehostamiseksi.
Varastojen toiminnalle asetetaan yhä suurempia tehokkuusvaatimuksia. Asiakastoimitukset ovat aiempaa pienempiä, mutta niitä on useammin. Monikanavajakelu, kuten verkkokauppa, asettaa uusia haasteita. Kustannukset eivät saa nousta. Tuotteiden oikea sijoittelu varastoon lisää toiminnan tehokkuutta. Jotta kunkin tuotteen oikea paikka voidaan määrittää, täytyy ne luokitella erilaisten tekijöiden mukaan. Tässä artikkelissa esitellään erilaisia luokittelukriteerejä ja kerrotaan, miten tuoteluokka määrittää tuotteen sijoituksen.
Digitaalisten sovellusten hankkiminen on keskeinen osa yrityksen ostotoimintaa. Fiksu yrittäjä lataa verkosta ilmaisen hyötyohjelman ja säästää pitkän sentin. Digitaalista työkalupakkia täydentävälle yrittäjälle avoimen koodin ratkaisu voi olla sekä kustannuksiltaan että käytettävyydeltään edullisempi vaihtoehto kuin vastaava lisenssiversio.
Kaakkoissuomalainen alle 90 000 asukkaan Kouvola ottaa paikkansa globaalina edelläkävijänä. SmartLog-konsortiossa lohkoketjuratkaisua kehittävät Suomen lisäksi Viro, Latvia ja Ruotsi.
Tekoäly ja robotiikka ovat jo valloittaneet varastot. Itseohjautuvia rekkoja joudumme vielä odottamaan. Logistiikan ammateissa osaamisen painopiste siirtyy fyysisestä suorittamisesta prosessien koordinointiin ja asiakaspalveluun. Meneillään on muutos, jossa suuruuden ekonomia valjastetaan palvelemaan yksilöllisiä tarpeita kaikkina vuorokaudenaikoina.
Logistiikan digitalisoiminen lisää kuljetusketjun läpäisykykyä ja läpinäkyvyyttä. Tehokkaasti suunniteltujen kuljetusten avulla yritykset voivat kasvattaa kilpailukykyään ja tuottavuuttaan. Yrityksiin syntyy uusia työpaikkoja ja ne voivat huomioida paremmin kestävän kehityksen.
Kysyntäperusteinen materiaalitarvelaskenta on uusi menetelmä materiaalin ja varastojen ohjaamiseen ja hallintaan. Sen oleellinen osa on sijoittaa tuotannossa tai koko kysyntä–toimitusketjussa olevat varastot oikeisiin paikkoihin niin, että läpimenoajat lyhenevät ja kysynnän ja tarjonnan vaihtelun vaikutukset vaimenevat. Tässä artikkelissa käsitellään niitä tekijöitä, joiden perusteella varaston sijaintipäätökset tehdään, sekä tehtyjen päätösten vaikutuksia. Artikkeli perustuu kokonaan teokseen ”Orlicky’s Material Requirements Planning” (Ptak ja Smith 2011).
Modernin logistiikka- ja kuljetusalan kehityksen arvioinnissa korostuu yhä enemmän vaikeus tietää, mihin pitäisi keskittyä. Kansainvälisen liikkeenjohdon konsultoinnin asiantuntijayritys Pricewaterhouse Coopersin tuore tutkimus PwC CEE Transport & Logistics Trend Book 2019 luotaa yritysten ylimmän johdon näkemyksiä tulevista muutoksista, niiden syistä ja vaikutuksista.
IT-osaaminen on Suomessa korkeatasoista, mutta ratkaisut kehittyvät nopeasti, ja välillä järjestelmiä pitää ajanmukaistaa ulkopuolisella ammattitaidolla. Ostopalvelujen hankinnan onnistuminen on hyvin paljon kiinni siitä, miten huolellisesti hanke valmistellaan ja johdetaan. Kun prosessit ovat hallinnassa, päätös tulee tehtyä riittävin tiedon ja myös kustannuksia on helpompaa hallita.
Artikkelin asiantuntija on Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun Tieto- ja palvelutalouden laitoksen johtaja, logistiikan professori Markku Kuula.
Palvelujen hankinta on yritykselle iso päätös sekä rahallisesti että palvelujen sujuvuuden kannalta. Sopimukset ovat yleensä vuosien mittaisia, ja yhteistyö toimittajan kanssa on jatkuvaa. Toimittajaa vaihdetaan suhteellisen harvoin, eikä päätöstä yhteistyön lopettamisesta pidäkään tehdä kevein perusteluin, koska sen vaikutukset ovat moninaiset. Artikkelissamme esimerkkinä ovat IT-palvelut.
Yritysten hankintatoiminta on pitkään tähdännyt lähinnä kustannusten säästöihin, mutta sen rooli on viime aikoina muuttunut. Yhä useampi yritys on herännyt huomaamaan, että hankinnoilla ja koko hankintaverkoston hallinnalla on myös merkittävä vaikutus organisaation menestymiseen. Asia on vielä korostunut tämänhetkisen tavarapulan ja raaka-aineiden hintojen nousun myötä.
Artikkelin asiantuntija on Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) hankintaosaajakouluttaja Jukka Eerola, joka on kiinnostunut erityisesti tulevaisuuden liiketoimintaverkostoista ja niiden vaatimuksista. Hän kouluttaa hankintaosaajia laajasti perusteista johtamiseen.
Logistiikan ulkoistaminen on logistiikkaselvitysten mukaan tavallista. Artikkelissa luodaan katsaus syihin, hyötyihin ja riskeihin. Lisäksi esitellään logistiikan ulkoistamisen kypsyysmalli: ulkoistetaanko sokeasti vai haetaanko yhteisiä etuja?
Ostopäällikkö on avainasemassa, kun yritys hankkii tuotannossa tarvittavia kemikaaleja. Hinta ei saisi olla ainoa ohjaava tekijä, vaan valintojen viitekehyksenä kannattaa huomioida eurooppalainen lainsäädäntö, joka lupamenettelyllä ja rajoituksin pyrkii eroon ympäristölle ja ihmiselle haitallisista aineista.
Citylogistiikan uudet ratkaisut on hanke kaupunkilogistiikan parantamiseksi. Ideana on kaupunkien keskusta-alueiden jakeluliikenteen kehittäminen uudenlaisten ratkaisujen ja palvelukonseptien avulla.
Uuden tutkimuksen mukaan hyvin suunnitellut, kompaktit kaupungit ovat hyviä asukkaille ja tuottavuudelle, mutta ne voivat olla myös sijoitusmielessä parempia. 63 globaalia kaupunkia analysoinut tutkimus väittää, että hyvällä tavalla tiivis kaupunkirakenne tarjoaa kiinteistösijoittajalle todennäköisesti suurempaa riskikorjattua tuottoa kuin hajanaisempi kaupunkirakenne.
Hankintatoimi on avainasemassa vastuullisuuden kehittämisessä. Vastuullisuus hankinnoissa onkin selvästi lisääntynyt viime vuosina. Myös pk-yritykset ovat havahtuneet vastuullisuuteen osana yritysvastuutaan ja kilpailukykyään. Yrityksen on omista lähtökohdistaan, toimintaideastaan ja arvoistaan riippuen tehtävä valinnat, jotka liittyvät yrityksen hankintojen vastuullisuuteen.
Pakkausten suunnittelussa kiinnitetään yhä enemmän huomiota kierrätettävyyteen ja luontoa kuormittavien materiaalien vähentämiseen. Monissa tuotteissa korvataan fossiilisista lähteistä valmistettavia muoveja uusilla kuitupohjaisilla materiaaleilla. Myös kiertotalous alkaa näkyä pakkaussuunnittelussa.
Julkisten hankintojen arvo Suomessa on arviolta noin 33 miljardia euroa vuodessa. Se vastaa noin 17 %:a bruttokansantuotteesta. Tämän valtavan markkinan prosesseja ja menettelyjä säädetään Euroopan unionin direktiiveihin perustuvilla laeilla julkisista hankinnoista eli hankintalaeilla. Tätä kirjoitettaessa voimassa oleva hankintalaki on vuodelta 2007. EU antoi vuonna 2014 uudet hankintadirektiivit, joiden määräykset on saatettava voimaan kansallisessa lainsäädännössä 18.4.2016 mennessä. Tässä artikkelissa tarkastellaan uuden lain mukanaan tuomia merkittävimpiä muutoksia.
DI Timo Kivistö työskentelee hankinnan ja logistiikan konsulttina ja kouluttajana Timo Kivisto Consulting Oy:ssä. Ennen oman konsulttitoimiston perustamista hän on työskennellyt koti- ja ulkomailla yrityksissä ja alan tutkimuslaitoksissa ostotoiminnan tehtävissä. Hän on rakentanut ostotoiminnan prosessimallin tukemaan kehittämistyötä.
Matti Riuttamäki työskentelee hankinnan ja logistiikan konsulttina Timo Kivisto Consulting Oy:ssä. Aiemmin hän on toiminut yli 20 vuoden ajan oston ja materiaalitoimen johtotehtävissä tukkukaupassa ja kokoonpanoteollisuudessa.
Kerro tosiasioita teoista ja tavoitteista, herätä kysymyksiä ja kannusta keskusteluun. Kiteytä nostot ja sloganit raporteista, selvityksistä ja tutkimuksista. Tunnista sidosryhmäsi ja tiedä, miten ja missä ne tavoitat. Varmista asiakkaidesi, rahoittajiesi ja kumppaneidesi luottamus tosiasioilla. Älä pidä kynttilää vakan alla, mutta älä myöskään lankea määrään laadun kustannuksella.
Kirjaudu palveluusi ja lue lisää.
Antoisia lukuhetkiä artikkelin parissa. Bonnier ProKäytössäsi on Luo PDF -toiminto Bonnier Pro - palvelussamme. Voit yhdellä napin painalluksella luoda haluamastasi artikkelista itsellesi PDF-tiedoston, joka on helppo tulostaa tai vaikka lähettää sähköpostitse kollegalle luettavaksi.
Itseohjautuvuudesta työssä puhutaan paljon, mutta ei ole yksiselitteistä, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan. Yksittäisiä esimerkkejä toteutuksista erilaisissa organisaatioissa on julkaistu, mutta kattavaa tutkimustietoa itseohjautuvuudesta ei ole. Mikäli yritys haluaa siirtyä itseohjautuvuuteen, on tärkeää keskustella asiasta avoimesti ja sopia, miten työtapoja muutetaan. Muuten voi jäädä epäselväksi, mitä itseohjautuvuus käytännön työssä tarkoittaa.
Artikkelin asiantuntija on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen, joka on tutkinut paljon esimerkiksi työn imua, työuupumusta ja työssä tylsistymistä, työn ja perhe-elämän vuorovaikutusta ja työhyvinvointia. Hän puhuu palvelevan johtajuuden ja työn tuunaamisen puolesta.
Vuonna 2022 voimaan tulee useita työelämään vaikuttavia lakiuudistuksia. Organisaatioissa on syytä perehtyä niihin jo nyt. Muutokset johtuvat muun muassa työehtodirektiivin, työelämän tasapaino -direktiivin ja niin sanotun whistleblower-direktiivin täytäntöönpanosta kansalliseen lainsäädännössä sekä perhevapaiden uudistamisesta.
Sähköisen viestinnän kehittyessä myös siihen liittyvät säännökset ovat lisääntyneet. EU:n tietosuoja-asetus eli GDPR:n soveltaminen alkoi toukokuussa 2018, ja sen tietosuojasäännösten kanssa yritykset ovat jo pitkälti tottuneet elämään. Sitä täydentävän ePrivacy-asetuksen valmistelu on herättänyt keskustelua vielä tiukemmasta sääntelystä, mutta asetus tulee voimaan aikaisintaan loppuvuonna 2023. Sähköistä viestintää ohjaa myös vuoden 2021 alussa voimaan tullut Sähköisen viestinnän palvelulaki, joka yhdistää EU:n audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin (ns. AVMS-direktiivi) ja sähköisen viestinnän säännöstön (ns. teledirektiivin) vaatimuksia. Pääsääntöisesti sen vaatimukset kohdistuvat kuitenkin verkon ylläpitäjiin.
Asiantuntijana artikkelissa on asianajaja Terho Nevasalo, jolla on pitkä kokemus erilaisista kaupallisista sopimuksista erityisesti IT- ja teknologiasektoreilla. Terho avustaa asiakkaita muun muassa SaaS- ja IT-toimitusprojekteissa, kaupallisissa sopimuksissa, digitalisaatio- ja tietosuojahankkeissa sekä avustaa asiakkaita asiakas-toimittajasuhteessa olevien erimielisyyksien ratkaisemisessa. Nevasalo luennoi säännöllisesti SAAS- ja IT- palvelusopimuksista ja tietosuojasta ja on ollut Keskuskauppakamarin asettamassa asiantuntijaryhmässä laatimassa IT2015, IT2018 ja IT2022 ehtoja.
Tekoälyn rooli askarruttaa ja siitä luodaan myös tulevaisuuden uhkakuvia, mutta onko niihin aihetta? Tekoäly on jo arkipäivää myös markkinoinnin apuna, mutta usein sen käytön huomaa vain siitä, että palvelu toimii hyvin. Kokonaan toinen juttu on, voisiko tekoäly tehdä ihmisen kokonaan tarpeettomaksi.
Artikkelin asiantuntija on Micromediassa Content Designerina (sisällöntuottajana) työskentelevä Antti Thilman, joka suunnittelee sisältökokonaisuuksia asiakkaidensa markkinointiprojekteihin ja toimii toisinaan digimarkkinointitiimin projektipäällikkönä. Omat asiakkuudet ovat IT-alalla, B2B- kentässä.
Asiakkaan tapaaminen etäyhteydellä on yleistynyt korona-pandemian aikana lisääntyneiden etätöiden ja Teams-palaverien myötä, ja matkustaminen asiakkaiden luokse on vähentynyt. Kokouskäytännöt voi saada toimimaan hyvin ja asiat etenemään tehokkaasti, kun etätapaamiset valmistellaan hyvin.
Foibekartanon johtoryhmän tueksi perustettiin Advisory Board. Ryhmä ohjaa tulevaisuuden kehittämistyötä strategian määrittämään suuntaan. Usein Advisory Board perustetaan yhtiön hallituksen neuvonantajaksi, mutta Foibekartanolla Advisory Board toimii johdon strategisena sparraajana.
Pohjoismaisilla markkinoilla otettiin kesällä 2021 käyttöön uusi vihreä osakejärjestelmä, joka tuo esiin yhtiön ympäristöarvoja hyödyttävän toiminnan ja sijoitukset. Merkinnän käyttöoikeutta voi anoa, jos vähintään puolet yhtiön toiminnasta voidaan luokitella ympäristöystävälliseksi.
Artikkelin asiantuntija on Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman.
Yrityksen kasvua voi nopeuttaa ostamalla toisen yrityksen, sillä orgaanisesti kasvu on paljon hitaampaa. Kaupan onnistuminen kannattaa varmistaa huolellisella valmistelulla, varaamalla prosessiin riittävät resurssit ja käyttämällä apuna asiantuntijoita.
Tuoreimman Omistajanvaihdosbarometrin*) mukaan yli 80 % yrityskaupoista onnistui hyvin tai erittäin hyvin. Ostettavaa myös riittää, sillä esimerkiksi kolme neljästä yli 63-vuotiaasta yrittäjästä suunnittelee yrityksen myyntiä 2021–2024. Positiivisesti ja tilastollisesti merkitsevästi myyntiä ulkopuolisille selittää panostaminen uuden kehittämiseen.
