Logistiikka aiheuttaa nykyajan globaaleissa monimutkaisissa ja moniportaisissa toimitusketjussa merkittäviä kustannuksia. Artikkelissa selvitetään, miten ja missä nämä kustannukset syntyvät, miten niitä voidaan mitata ja miten niitä pyritään vähentämään koko toimitusketjussa.

Suorat tehdastoimitukset voivat tapahtua suoraan asiak­kaille, jolloin kuljetustarve on suurimmillaan, mutta toimi­tusaika lyhyimmillään. Tehdastoimitukset voivat tapahtua myös yhdistelypisteen (Explosion Point) kautta, jossa samoille asiakkaille menevät toimitukset yhdistetään siirtä­mällä toimitukset esim. runkoautosta jakeluautoon. Yhdis­telypisteitä ja/tai terminaaleja voi olla sekä tehtaiden että asiakkaitten lähellä. Yleensä erityisesti suuret yritykset jou­tuvat turvautumaan useaan ratkaisuvaihtoehtoon.

Toimitusketjun läpinäkyvyys, Supply Chain Visibility, on viime vuosina noussut esiin varsinkin suurten kansainvälisten yritysten tilaus-toimitusketjun hallinnan työkaluna. Sen katsotaan tuottavan yritykselle ja koko toimitusketjulle kilpailuetua lisäämällä sen reagointinopeutta ja joustavuutta sekä parantamalla asiakaspalvelun laatua. Läpinäkyvyydessä on kysymys tietojen keräämisestä toimitusketjun tavara-, raha- ja informaatiovirtojen kaikista vaiheista ja näiden tietojen käyttämisestä suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tower Control -konsepti on läpinäkyvyyden lisäämisen kokonaisvaltainen järjestelmä. Lue enemmän siitä, miten toimitusketjun läpinäkyvyyttä lisätään ja mitä käytännön etuja sillä saavutetaan.

Liikenne- ja viestintäministeriön 4.ssä logistiikkaselvityk­sessä todetaan logistiikan olevan yksi ulkoistetuimmista yri­tysten liiketoiminnan osista. Teollisuuden ja kaupan yrityk­sillä on perinteisesti ollut pitkäaikaisia kumppanuuksia kul­jetusyritysten kanssa. Toisaalta erityisesti kansainvälisty­neet teollisuuden ja kaupan yritykset ovat halunneet ostaa yhä monipuolisempia logistiikkapalveluja ja toisaalta kulje­tusyritykset ovat laajentaneet toimintaansa käsittämään myös muita logistiikkapalveluja kuin kuljetuksia eli kulje­tusyritykset ovat muuttaneet toimintaansa logistiikkapalve­luyrityksiksi.

Artikkelissa kerrotaan, miten maailman suurin huonekalujen ja sisustustuotteiden myyjä Ikea hallitsee kysyntä-toimitusketjuaan. Yhtiön voimakas kasvu, maailmanlaajuinen hankinta ja jakelu sekä tuotevalikoimien uudistuminen tekevät työstä hyvin haasteellista. Ikea on kuitenkin onnistunut kehittämään siihen oman toimivan ratkaisunsa.

Yritys joutuu tekemään toimipaikkojensa sijaintipäätöksiä aina, kun se aloittaa toimintansa, muuttaessaan tai perustaessaan uuden toimipaikan tai kun monikansallinen yritys perustaa toimintoja ulkomaille. Sijaintipäätökset ovat yrityksille tärkeitä, koska ne edellyttävät usein mittavia investointeja ja sitovat pääomaa pitkiksi ajoiksi. Toimipaikkojen sijainti vaikuttaa myös suoraan logistisen asiakaspalvelun tasoon ja kustannuksiin ja sitä kautta asiakastyytyväisyyteen. Mitä kauempana asiakkaista toimipaikat sijaitsevat, sitä korkeammiksi kuljetuskustannukset muodostuvat ja sitä pidemmiksi tilauksen läpimenoajat venyvät. Toisaalta sijainti toimittajien ja raaka-ainelähteiden lähellä laskee hankintojen kuljetuskustannuksia.

Vähittäiskaupan digitalisoituminen ja jakelukanavien tehostaminen on nostanut logistiikkakiinteistöt uuteen asemaan. Parhaista sijoituksista Euroopassa kilpailevat myös amerikkalaiset ja aasialaiset pääomat, ja logistiikkasektorin tuotot ovat nousseet lähelle perinteisten sijoituskohteiden, toimistokiinteistöjen, tuottoja. Jättivarastot yleistyvät verkkokauppa Amazonin vanavedessä.

Vähittäiskauppaan liittyvät logistiikkakiinteistöt ovat murroksessa. Verkkokaupan toimitusketjun haasteet kasvattavat kaupunkien liepeille megakerrosvarastoja ja lisäävät voimakkaasti lähettiliiketoimintaa.

Tuotteiden elinkaaret ovat jatkuvasti lyhentyneet. Asiakkaat vaativat yhä enemmän uusia innovatiivisia ja erilaistettuja tuotteita ja palveluita. Tuotekehitys on monen yrityksen kriittinen toiminto. Tuotekehitys on tiimityötä, johon osallistuu useiden eri osastojen asiantuntijoita. Mikä on hankintatoimen rooli tuotekehitysprojekteissa, miten hankinnan osaamista tulisi hyödyntää jo projektien aikaisissa vaiheissa? Miten toimittajat otetaan mukaan? Mm. näitä kysymyksiä selvitetään tässä kattavassa artikkelissa.

Artikkelissa tarkastellaan hankinnan kustannuksia ja riskejä ja niiden vaikutusta ostajan ja myyjän väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Ostajan ja myyjän välistä syvällistä yhteistyötä nimitetään Lean Supplyksi. Mitä etuja tällä toimintatavalla saavutetaan? Millä perusteilla yritys päätyy toimintojensa ulkoistamiseen? Ulkoistamisella tavoitellaan hyötyjä, mutta samalla siihen liittyy riskejä. Lue näistä lisää!

Yrityksen ostotoiminta ei ole pelkästään tavaravirtojen ohjaamista ja hinnan tinkimistä. Yritys voi saavuttaa suurempia etuja lähestymällä ostotoimintaa strategisemmasta näkökulmasta. Oston strategisen roolin ja ostostrategiaprosessin lisäksi artikkelissa käsitellään toimittajavalintaa kansainvälisessä kaupassa.

Hankintatoiminnan muuttumista edellyttää uusi strategia-ajattelu, toiminnan globalisoituminen ja kansainvälistymi­nen, hankinnan määrän lisääntyminen toimitusketjussa sekä arvoketjun hallinnan merkityksen kasvu. Toiminta ja toiminnot integroituvat, yritykset keskittyvät ydinosaami­seensa, joka tuo partnership-toiminnan. Tämän seurauk­sena syntyvä verkostoituminen luo uusia verkosto- ja yhteis­toimintamalleja. IT-teknologioiden, sähköisen kaupankäyn­nin (E-procurement) ja sähköisen yhteistyön (E-collabora­tion) kehittyminen mahdollistaa ulkoisten resurssien hallin­nan ja johtaa ns. niukkaan hankintaan (Lean supply). Hankintatoiminnan strateginen painotus on lisääntymässä ja painottuminen päivittäiseen toimintaan vähenemässä. Kehityksessä pyritään strategisen ja operatiivisen painotuk­sen tasapainoon.

Perinteisesti hankintana on pidetty ”kaikkea, mistä tulee lasku”. Artikkelissa tämä määritelmä kyseenalaistetaan. Laskuja saadaan sellaisistakin tapahtumista, joita ei voi pitää hankintana, ja toisaalta hankintoja voidaan maksaa myös ilman laskua. Niinpä artikkelissa hankinta määritellään uudelleen ja tarkastellaan uuden määritelmän mukaisten hankintojen osuutta yritysten liikevaihdosta toimialoittain.

1. Strategiasta yleisesti1.1 Määritelmiä ja termejä

Strategia-käsitettä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta ja se voidaan määritellä monin tavoin. Laajasti ymmärrettynä strategia tarkoittaa yritysjohdon liiketoimintaa ohjaava näkemys ja toimintasuunnitelma, joka ulottuu pitkähkölle ajalle tulevaisuuteen. Strategia kuvaa niitä periaatteita, joiden varassa yritys aikoo...

Miten palveluiden osto poikkeaa tavaroiden ostosta? Mitä erityisiä ominaispiirteitä tulee ottaa huomioon palveluita ostettaessa? Artikkelissa avataan palvelujen ostamisen prosessi varsin seikkaperäisesti. Käsiteltäviä asioita ovat mm. hankintavolyymin määrittäminen, asiakastarpeen tunnistaminen, palvelun sisällön määrittely, toimittajan valinta, sopimus ja toimittajan ja asiakasyrityksen välinen yhteistyö ja vuorovaikutus.

Tuotteiden hinnoittelussa myyjällä on kolme peruslähtö­kohtaa: (1) tuotantokustannukset, (2) markkinahinta ja (3) tuotteen arvo asiakkaalle. Hinnoittelu tapahtuu harvoin puhtaasti yhdestä lähtökohdasta. Yleensä hinnoitteluperus­teet ovat toisiaan täydentäviä ja lopullinen hinta muodostuu niiden yhdistelmistä. Eri tekijöitä painotetaan suhteessa toi­siinsa tapauskohtaisesti. Joissakin tapauksissa yritys voi myydä tuotteitaan myös ilman voittoa ja tuotantokustannuksia alhaisemmalla hin­nalla, jolloin alussa mainitut tavoitteet eivät täyty. Näin voi­daan toimia esimerkiksi silloin, kun tuotantokapasiteettia on vapaana ja käyttöasteen nostaminen pienemmälläkin tuotolla on yrityksen kokonaisuuden kannalta kannatta­vampaa kuin kapasiteetin käyttämättä jättäminen.

Yksi kauppasopimuksessa sovittavia keskeisiä ehtoja on maksuehto, jonka yhtenä osana määritellään tapa, jolla ostaja maksaa myyjän laskun. Artikkelissa esitellään erilaiset maksutavat: maksumääräykset, shekit, tuontiperittävät ja tuontiremburssit. Miten eri maksutavat toimivat ja minkälaisia kustannuksia niistä ostajalle ja myyjälle aiheutuu? Lisäksi tarkastellaan kauppaan joskus liittyviä pankkitakauksia ja -takuita. Tuontikauppaan sisältyy valuuttariski aina silloin, kun maksuvaluuttana on joku muu kuin euro. Miten erityyppiset valuuttariskit syntyvät ja miten yritys voi niiltä suojautua?

Kategoriajohtamisella tavoitellaan hankintastrategian radikaalia muutosta, jonka seurauksena yrityksen tai toimitusketjun luoma arvo nousee merkittävästi tuottaen kilpailuetua ja lisäten asiakastyytyväisyyttä. Tämän artikkelin lukija saa peruskäsityksen kategoriajohtamisen periaatteista, sen edellytyksistä ja prosessista.

Kategoriajohtamisprosessin ensimmäisessä vaiheessa käynnistetään varsinainen projekti. Aloitusvaihe sisältää useita tehtäviä, kuten projektin laajuuden määrittäminen, johdon tuen varmistaminen ja kategoriatiimin kokoaminen. Pidetään ensimmäinen työpaja, jossa kartoitetaan hyötymahdollisuudet ja laaditaan projektisuunnitelma. Tässä vaiheessa laaditaan myös ensimmäiset analyysit, mm. kategorian day one -analyysi ja arvovipuanalyysi sekä määritellään kategoriaan kohdistuvat liiketoimintavaatimukset. Ensimmäisen vaiheen jälkeen tiedetään jo, mihin suuntaan projektin jatkotyöskentelyä ohjataan.

Kategoriajohtamisprosessin toisessa vaiheessa kerätään mittava määrä erilaista tietoa, jota analysoimalla tiimi saa hyvän ymmärryksen kategorian nykytilanteesta. Tiedonkeruu kohdistuu nykyisiin ja mahdollisiin uusiin hankintamarkkinoihin, nykyisiin ja mahdollisiin uusiin toimittajiin sekä itse kategoriaan ja siihen, miten organisaatio sitä käyttää. Analyysien perusteella pystytään määrittelemään ainakin karkeasti, mihin suuntaan kategorian hankintastrategiaa on syytä lähteä kehittämään.

Kategoriajohtamisprosessin kolmannessa vaiheessa suunnitellaan edellisten vaiheiden tietojen ja analyysien perusteella muutamia potentiaalisia strategiavaihtoehtoja. Näistä valitaan paras ja sille laaditaan riskienhallintasuunnitelma ja karkean tason toimeenpanosuunnitelma. Kun strategia on viimeistelty lopulliseen muotoonsa, se hyväksytetään yrityksen johdolla. Vaihetta kutsutaan innovaatioksi, koska parhaat hankintastrategiat ovat innovatiivisia ja niiden toteuttaminen johtaa todelliseen läpimurtoon arvon tuottamisessa. Tässä artikkelissa kuvataan strategian luomisprosessi, strategisen hankintasuunnitelman laatiminen ja sen hyväksyttäminen.

Kategoriajohtamisprosessin neljännessä vaiheessa pannaan valittu uusi hankintastrategia toimintaan käytännössä. Artikkelissa kuvataan yksityiskohtaisen toteuttamissuunnitelman laatimista, kilpailutusprosessia ja toimittajan valintaa sekä neuvotteluja ja sopimuksia.

Case kuvaa tuotekehitysprosessia, jossa innovatiivisen idean kehittänyt ja tarvittavan osaamisen omaava toimittaja esittelee ajatuksen asiakasyritykselle. Sen jälkeen nämä yritykset yhdessä kehittävät ajatuksesta toimivan tuotteen ja kaupallistavat sen menestyksekkäästi. Case on julkaistu CAPS Research -tutkimuslaitoksen case-tutkimuksessa ”Implementing Supplier Innovation: Case Study Findings” vuonna 2010.

Pitkäkestoisilla hankintasopimuksilla pyritään turvaamaan tuotteiden saatavuus. Ne tarjoavat mahdollisuuden toimittajasuhteen kehittämiseen, ostoprosessien tehostamiseen ja transaktiokustannusten alentamiseen. Monien raaka-aineiden ja muiden tuoteryhmien tuotteiden hinnat vaihtelevat kuitenkin voimakkaasti lyhyenkin ajan sisällä. Jos hintakehityksen epävarmuudelta ei suojauduta hankintasopimuksessa, sisällyttää toimittaja hintojen ja kustannusten nousun riskin myyntihintaan, jolloin ostaja maksaa ”liikaa”. Toisaalta, jos kustannukset ja hinnat laskevat ja sopimus on tehty kiinteisiin hintoihin, ei ostaja pääse hyötymään edullisesta hintakehityksestä. Tässä artikkelissa kerromme, miten sekä ostajan että myyjän asema turvataan hankintasopimuksen indeksiehdolla.

Ostava yritys toimittajansa avainasiakkaana kuvaa tilannetta, jossa suhteen voima on toimittajalla. Artikkelissa kuvataan prosessi ja keinoja, joilla ostavan yrityksen on mahdollista päästä toimittajan avainasiakkaaksi. Lopussa arvioidaan myös milloin tällainen avainasiakkuus on tarpeellinen.

Case kuvaa Siemens Nederlandin ja tukkukaupan välistä yhteistyötä, jossa toimittaja on ollut aktiivinen ja kohtelee Siemensiä avainasiakkaana.

Uudestakaupungista ohjataan maailmanlaajuista toimitusketjua. Moderni autoteollisuus tuottaa uniikkeja ratkaisuja järeillä massatuotannon keinoilla.

Tuotannonohjauksella käsitetään kaikkea toimintaa, jossa yrityksen resursseja, kuten henkilöstöä ja koneita, käytetään tuotteiden tai palveluiden tuottamiseksi asiakkaille. Tämän artikkelin näkökulma on valmistavissa yrityksissä, joiden toimintaan liittyy merkittävä materiaalivirta – raaka-aine­varastosta keskeneräisen tuotannon kautta lopputuoteva­rastoon ja asiakastoimitukseen. Materiaalivirtausta tapah­tuu henkilö- tai koneresurssien käytön yhteydessä. Materi­aaleista aiheutuu varastointi- ja käsittelykustannuksia sekä erilaisia välillisiä kustannuksia. Siksi materiaalinohjaus on liitettävä henkilö- ja koneresurssien ohjaukseen.

Lean-filosofia on nykyisin laajalti sovellettu tuotannon johtamistapa. Suomessa puhutaan usein JOT-tuotannosta. Artikkeli selvittää, mitä tämä Japanin autoteollisuudessa kehitetty filosofia tarkoittaa. Mille perusperiaatteille se rakentuu? Mitä se edellyttää mm. materiaalinohjaukselta?

Artikkelissa käsitellään lyhyesti logistiikkastrategian tavoitteita ja osakomponentteja ja sitä, mikä suhde logistiikkastrategioilla on yrityksen kilpailustrategiaan.

Artikkelissa kerrotaan, mitä asiakaspalvelu on ja mistä kaupallisista, logistisista ja informaation käsittelyyn liittyvistä palvelu-ulottuvuuksista se koostuu. Logistiikan palvelutaso määräytyy pitkälti kustannusten ja palvelutason välisenä kompromissina. Kirjoittajat luettelevat lisäksi logistiikan keskeisimpiä asiakkaiden yleisesti arvostamia palvelutekijöitä

Artikkelissa tarkastellaan tilaus-toimitusketjussa esiintyvää piiskailmiötä, sen syntymisen syitä ja sen vähentämistä toimitusketjun alavirran myyntitiedon jakamisella ylävirran toimitusketjun jäsenille. Vähentämiskeinoina tuodaan lähemmin esille mm. yhteistyössä tapahtuva suunnittelu, ennustaminen ja tuotetäydennys (CPFR) ja toimittajaen ylläpitämä varasto (VMI).

SCOR-malli (Supply Chain Operations Reference Model) on Supply Chain Councilin (SCC) kehittämä ja ylläpitämä prosessiviitemalli toimitusketjujen kuvaamiseksi sekä suorituskyvyn ja johtamisen mittaamiseksi ja parantamiseksi. Artikkelissa kuvataan toimitusketjun neljän eri tason prosessit ja niiden mittaamiseen ja arviointiin tarvittavat mittarit sekä toimitusketjun kehittämisprojektin toteuttaminen SCOR-mallin avulla.

Tässä Case-artikkelissa tutustutaan suuren yhdysvaltalaisen raskaiden ajoneuvojen jarru- ja turvallisuusjärjestelmiä kehittävän ja valmistavan Bendixin toimitusketjun hallinnan kehittämiseen. Yritys sai hyviä tuloksia ottamalla pitkäaikaiseksi kumppanikseen niin ikään yhdysvaltalaisen globaalisti toimivan 3PL-logistiikkapalveluntuottajan. Casessa tarkastellaan erilaisia kehitysprojekteja ja niiden avulla saavutettuja hyötyjä. Artikkeli perustuu julkaisuun Bendix Driving an efficient Supply Chain (Ryder System Inc. 2012).

3D-tulostustekniikan vaikutukset näkyvät pian yhä useammalla alalla, kun tietotaito kehittyy ja laitteiden hinnat tulevat alas. Uuden teknologian avulla voidaan vaikuttaa yrityksen tuotantomenetelmiin, kustannustehokkuuteen tai löytää aiempaa käyttökelpoisempia materiaaleja. 

Suomalainen FIMAtec (Finnish Intelligent Module Apartments Oy) lanseerasi suuren betonielementtejä tulostavan RoboCatt 3D-tulostuslaitteen toukokuussa 2017. 

Planmeca on viime vuosina kehittänyt 3D-tulostusta toiminnassaan ja tekee teknologian avulla liiketoimintaa myymällä 3D-tulostimia ja tarjoamalla 3D-tulostuspalveluja sairaaloille ja hammaslääketieteen alalle.

Artikkelissa käsitellään kuljetusten merkitystä yritysten ja koko Suomen taloudelle sekä työllisyydelle. Lisäksi tarkastellaan kuljetussuoritteiden määrän kehitystä kuljetusmuodoittain tällä vuosituhannella Suomessa ja EU:ssa. Eri kuljetusmuotojen osuutta verrataan EU:n, USA:n, Japanin, Kiinan ja Venäjän osalta.

Tavaraan kohdistuu sen kuljetuksen ja käsittelyn aikana erilaisia mekaanisia, ilmastollisia ja biologisia rasituksia, jotka vaihtelevat tavaran ominaisuuksien ja kuljetusmuodon mukaan. Artikkelissa tarkastellaan tavaran suojaamista kuljetuspakkauksella monesta näkökulmasta. Minkälaisia suojausominaisuuksia erilaisilla ulkopakkauksen materiaaleilla on? Entä mitä sisäpakkausvaihtoehtoja on olemassa, miten ne toimivat ja mihin tilanteisiin ne sopivat? Artikkelissa käsitellään lisäksi kuljetuspakkausten mitoitusta, pakkausmerkintöjä ja pakkausjätteen ympäristönäkökohtia.

Maanteillä, ilmassa ja merellä liikkuu koko ajan tuotteita, joiden sisältämät vaaralliset aineet ovat riski ympäristölle ja ihmisille. Lähettäjän vastuulla on pakata ja merkitä tuotteet niin, etteivät ne aiheuta vahinkoja matkan aikana. Laki velvoittaa kaikenkokoisia yrityksiä, myös pieniä verkkokauppoja.

Artikkeli käsittelee maantiekuljetuksia laajasti. Siinä kuvataan mm. ajoneuvokaluston perustyypit, suurimmat sallitut mitat ja massat, ajoneuvojen rakenne ja varusteet. Lisäksi tarkastellaan liikennelupajärjestelmää ja tiekuljetusmarkkinoita, kuljetusyritysten toimintaa ja taloutta sekä tiekuljetusten laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmiä.

Kaikki rautateillä tapahtuva junaliikenne perustuu aikatau­luihin. Teollisuuden kuljetustarve on pääosin säännönmu­kaista, joten myös junatarjonta vastaa tähän kysyntään. Tavarajuna-aikataulujen vuodenaikakohtainen muutos­tarve on vähäinen. Muutokset aiheutuvat lähinnä matkusta­jajunien sijoitteluongelmista. Aikataulut laaditaan Ratahal­lintokeskuksen (RHK) myöntämän ratakapasiteetin jaon perusteella.

Merikuljetusten merkitys maailmankaupalle on erittäin suuri. Artikkelin mukaan 95 % maailmankaupan tonnimäärästä kuljetetaan meritse, Suomen ulkomaankaupastakin yli 80 %. Artikkelissa käsitellään merikuljetusmarkkinoita, meriliikenteen toimintamuotoja, laivausehtoja, rahdin määräytymisperusteita ja aluksen taloutta ja kustannusrakennetta.

Lentokuljetuksia käytetään erityisesti silloin, kun kuljetusaika on kriittinen tekijä. Artikkelin aiheita ovat mm. lentokuljetusmarkkinat, lento- ja pikarahdin kuljetusjärjestelmät ja asiakaspalvelut sekä lentokuljetusasiakirjat.

Tässä artikkelissa tarkastelemme eri kuljetusmuotojen mer­kittävimpiä ympäristövaikutuksia sekä niihin liittyviä tavoitteita ja vähentämiskeinoja. Tarkastelun painopiste on ilmastoon vaikuttavissa päästöissä, mutta tuomme esiin myös muita kuljetuksista johtuvia ympäristövaikutuksia.

Kaupunkien ja kaupunkikeskustojen tulisi olla haluttuja paikkoja elää, tehdä työtä, käydä ostoksilla ja viettää vapaa-aikaa. Jotta kauppaliikkeet, työnantajat ja muut toiminnot voisivat toimia kaupungeissa, on niitä varten oltava tehokas logistinen järjestelmä. Jakelu- ja keräilykuljetukset aiheuttavat kuitenkin suuren osan kaupunkien ruuhkista, päästöistä, turvattomuudesta ja melusta. Tässä artikkelissa tarkastellaan näitä ongelmia ja keinoja niiden ratkaisemiseksi.

Kaupunkilogistiikkaa havainnollistetaan esimerkillä Krakovan vanhasta kaupungista.

Kuivasatamakonsepti kuvaa logistiikan tehostamista satamassa takamaalla sijaitsevan kuivasataman avulla. Konseptilla saadaan edullisemmat ja ympäristöystävällisemmät kuljetukset laajemmalle maantieteelliselle alueelle.

IPSERA-konferensissa maalis-huhtikuussa 2015 julkaistiin raportti (working paper) Purchasing involvement in discontinuous innovation: a case study from the ship construction industry, tekijöinä Thomas Johnsen Rennesin kauppakorkeakoulusta ja Ole Mickelsen Etelä-Tanskan yliopistosta. Raportissa esitellään case-tutkimus hankinnan ja toimittajien osallistumisesta yrityksen radikaali-innovaation kehittämiseen. Tämä kirjoitus perustuu mainittuun raporttiin.

Casen aiheena on globaalisti toimivan merenkulun ja palontorjunnan turvallisuustuotteita valmistavan yhtiön kehittämä radikaali-innovaatio. Innovaation avulla se pystyi tarjoamaan täysin uusia tuotteita sellaisille markkinoille, joihin se ei aiemmin voinut osallistua. Innovaatio edellytti yhtiölle aiemmin tuntemattoman teknologian käyttöönottoa. Missä vaiheessa yrityksen strategisen hankinnan osasto tuli mukaan tuotekehitysprosessiin? Miten uusi teknologiatoimittaja valittiin ja miten yhtiöiden välinen yhteistyö lähti käyntiin? Vastaukset löytyvät tästä casesta.

Peter Kraljic esitteli kuuluisan ostoportfolionsa vuonna 1983. Sitä on pitkään käytetty työkaluna erilaisille tuotteille sopivien ostostrategioiden laatimisessa. Aivan viime vuosina on kehitetty kilpailuetuun perustuva hankintamatriisi, jonka keskeisenä ajatuksena on, että asiakastilauksen kytkentäpisteen ylävirrassa ja alavirrassa tapahtuvissa hankinnoissa yritykselle tuovat kilpailuetua eri asiat ja siksi niillä tulisikin olla erilaiset hankintastrategiat. Tässä artikkelissa esitellään saatavuuden suhteen kilpailukykyä tuovat hankintastrategiat.

Voisiko lähitulevaisuudessa Uber-taksipalvelujen tapaan olla mahdollista hoitaa myös logistiikka nopeasti tilattavilla yksityisillä kuriireilla? Ainakin jotkut pienyrittäjät voisivat tästä hyötyä.

Tässä artikkelissa tarkastelemme logistista asiakaspalvelua, sen merkitystä yritykselle ja kilpailukyvylle, sen eri osateki­jöitä, mittaamista ja jakelukanavapäätösten vaikutusta asiakaspalvelun laatuun ja kustannuksiin. Ennen kuin menemme varsinaiseen aiheeseen, käsittelemme lyhyesti arvoketjuajattelua, toimitusketjustrategioita ja asiakastyyty­väisyyttä, joihin kaikkiin logistinen asiakaspalvelu kiinteästi liittyy.

Termillä sisälogistiikka (engl. intralogistics) kuvataan logis­tiikkakeskusten, terminaalien ja varastojen toiminnan ja ylläpidon käsittävää kokonaisuutta. Se koostuu suunnitte­lusta, rakenteista ja operatiivisesta toiminnasta. Sisälogis­tiikkaan kuuluu toiminta varaston rajojen sisäpuolella alkaen siitä hetkestä, kun kuljetusyksikkö on avattu ja las­tinkäsittely aloitettu aina siihen asti, kun lähtevän lastin käsittely on päättynyt ja ajoneuvo suljettu. Sisälogistiikkaan voi toki kuulua myös ulkovarastointia ja siihen liittyvää tavaran käsittelyä.

Artikkeli käsittelee varastorakennusten ja tonttien suunnittelua sekä tuotteiden sijoittelua varastoon. Varaston tilantarpeen määrittelyssä on otettava huomioon mm. aktiivi- ja reservivarastotilat, tarvittavat aputilat, korkeus, käytäväleveydet, jne. Tuotteiden ominaisuuksista johtuvia varastovaatimuksia käsitellään myös, esim. lämpötilasäädellyt varastot, vaarallisten aineiden varastot ja ulkovarastot.

Käytännöllisesti katsoen kaikki yritykset ja organisaatiot joutuvat osallistumaan ainakin jossain määrin paluulogistiikan (reverse logistics) prosesseihin. Tässä artikkelissa selvitämme, mitä paluulogistiikalla tarkoitetaan, miksi se ylipäätään on olemassa ja minkälaisia toimintatapoja, tuotteita ja toimijoita se sisältää.

Artikkelissa esitetään VTT:n Wadelma-tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa määriteltiin mittareita useille varastotoiminnan osa-alueille. Mittaustulosten perusteella erilaisille varastoille luotiin profiili niiden toiminnan luonteen ja käyttäjien perusteella. Varastotoiminnan nykytilan kartoituksen pohjalta tunnistettiin lukuisia toiminnan kehittämiskohteita. Artikkelin lopuksi tarkastellaan varastoteknologian vaikutuksia toiminnan tehokkuuteen ja puheentunnistuksen käyttöä varastotoiminnoissa.

Logististen toimintojen ulkoistaminen on tavallista suomalaisissa yrityksissä, kertovat Liikenne- ja viestintäministeriön tuore Logistiikkaselvitys (2014) sekä Turun yliopiston tutkimus Logistinen palveluntarjonta Etelä-Suomessa (2012). Artikkelissa luodaan katsaus erityyppisiin varasto- ja sisälogistiikkapalveluihin, jotta potentiaaliset asiakkaat voivat tunnistaa markkinoilla olevia palveluita.

Turvallisessa varastossa on jämpti järjestys ja osaavat ihmiset.

Varasto on paikka, jossa liikkuu ihmisten lisäksi trukkeja, rullakkoja, kärryjä ja muita kuljettimia. Kuormia tuodaan, viedään, puretaan ja pakataan. Tavaraa kulkee sisään ja ulos jatkuvana virtana. Työskentely sujuu turvallisesti ja tehokkaasti, kun toiminnot sijoitetaan fiksusti ja asianmukainen kalusto pidetään kunnossa.Yhtä tärkeää on henkilöstön valmentaminen turvalliseen työkulttuuriin.

Valmistavan yrityksen materiaalinohjauksen periaatteet riippuvat paljolti sen tuotantomuodosta. Tuotantomuodot eroavat toisistaan asiakastilauksen kytkentäpisteen sijainnin osalta, ääripäinä tuotteiden valmistaminen varastoon ja tilausohjautuva suunnittelu (tuotteen suunnittelu käynnistetään vasta asiakastilauksen saavuttua). Artikkelissa esitellään työntöohjauksen, imuohjauksen ja kapeikko-ohjauksen periaatteet sekä niihin liittyvien ”Kanban”, ”Rumpu-puskuri-köysi” ja ”Conwip” -työkalujen toiminta.

Tuotteiden ja materiaalien varastointi toimitusketjun eri vaiheissa on käytännössä välttämätöntä asiakkaan kysyn­nän tyydyttämiseksi ja asiakasarvon tuottamiseksi. Varas­toilla saavutetaan nimittäin paljon etuja. Varastot mahdol­listavat vaihtelevaan tai täysin odottamattomaan kysyntään vastaamisen nopeasti. Varastojen tarjoama laaja tuotevali­koima vahvistaa asiakastyytyväisyyttä. Varastoja käytetään myös suojaamaan yritystä epävarmuudelta, kuten raaka-ainetoimitusten ongelmilta (aika, laatu, hinta), tuotantohäi­riöiltä (esim. konerikot, lakot) ja talouden muutoksilta (hin­tojen nousu, yleinen talouden epävakaus). Varastot tarjoa­vat mahdollisuuden skaalaetujen hyödyntämiseen. Suuret ostoerät tuovat yleensä paljousalennuksia ja alentavat rahti- ja käsittelykustannuksia. Tuotannossa olevien varastojen avulla voidaan tuotanto pitää tasaisena kysynnän mahdolli­sesta kausivaihtelusta huolimatta.

Artikkelissa tarkastellaan logistiikkaan liittyviä tietoteknisiä ratkaisuja ja niiden käyttöä toiminnan kehittämisessä. Käsiteltäviä asioita ovat tavaran tunnistustekniikat (viivakoodit, RFID), kuljetusten seuranta ja paikannustekniikat (satelliittipaikannus, verkkopaikannus, lähipaikannus), tiedonvälitys (EDI, internet) ja toimitusketjun hallintaa tukevat tietojärjestelmät (APS, SCM).

Tässä artikkelissa nostetaan esille muutamia tällä vuositu­hannella käyttöön tulleita hankintatoimen kehittämiseen liittyviä toimintatapoja ja niiden toteuttamiseksi tuotettuja tietojärjestelmiä. Tässä yhteydessä ei käsitellä varsinaisia ostojärjestelmiä tai toiminnanohjausjärjestelmiin sisältyviä hankintamoduuleita. Toimitusketjun hallintaa tukevia niin sanottuja APS-järjestelmiä on tarkasteltu logistiikan tieto­tekniikkaa käsittelevässä artikkelissa.

Case kuvaa tilaus-toimitusketjun kuljetushallinnan sähköistämistä Cargotecin Kalmar-yksikössä. Artikkelissa esitellään lähtötilanteen haasteet, kumppanin valinta ja tulokset ensimmäisten käyttöönottovaiheiden jälkeen. Kuljetustenhallinnan sähköistäminen Suomessa on levinnyt vasta viimeisinä vuosina n. 60%, kun se Ruotsissa on yli 90%. Tässä artikkelissa käsitellään erityisesti saapuvien rahtien saamista sähköiseen prosessiin, jolla on vaikutusta myös toimitusten seurantaan ja toimitusketjun läpinäkyvyyteen.

Suomessa lähetetään noin 500 miljoona laskua vuodessa. Näistä 200 miljoonaa on yritysten välisiä. Ostolaskujen käsittely on merkittävä taloushallinnon työllistäjä. Siirtymällä sähköiseen ostolaskujen käsittelyyn yritys voi puolittaa prosessiin kuluvan työajan. Artikkelissa käsitellään verkkolaskujen, sähköisten laskunkäsittelyjärjestelmien ja yrityskorttien tarjoamia mahdollisuuksia ostolaskujen käsittelyn tehostamiseksi.

Varastojen toiminnalle asetetaan yhä suurempia tehokkuusvaatimuksia. Asiakastoimitukset ovat aiempaa pienempiä, mutta niitä on useammin. Monikanavajakelu, kuten verkkokauppa, asettaa uusia haasteita. Kustannukset eivät saa nousta. Tuotteiden oikea sijoittelu varastoon lisää toiminnan tehokkuutta. Jotta kunkin tuotteen oikea paikka voidaan määrittää, täytyy ne luokitella erilaisten tekijöiden mukaan. Tässä artikkelissa esitellään erilaisia luokittelukriteerejä ja kerrotaan, miten tuoteluokka määrittää tuotteen sijoituksen.

Digitaalisten sovellusten hankkiminen on keskeinen osa yrityksen ostotoimintaa. Fiksu yrittäjä lataa verkosta ilmaisen hyötyohjelman ja säästää pitkän sentin. Digitaalista työkalupakkia täydentävälle yrittäjälle avoimen koodin ratkaisu voi olla sekä kustannuksiltaan että käytettävyydeltään edullisempi vaihtoehto kuin vastaava lisenssiversio. 

Kaakkoissuomalainen alle 90 000 asukkaan Kouvola ottaa paikkansa globaalina edelläkävijänä. SmartLog-konsortiossa lohkoketjuratkaisua kehittävät Suomen lisäksi Viro, Latvia ja Ruotsi. 

Tekoäly ja robotiikka ovat jo valloittaneet varastot. Itseohjautuvia rekkoja joudumme vielä odottamaan. Logistiikan ammateissa osaamisen painopiste siirtyy fyysisestä suorittamisesta prosessien koordinointiin ja asiakaspalveluun. Meneillään on muutos, jossa suuruuden ekonomia valjastetaan palvelemaan yksilöllisiä tarpeita kaikkina vuorokaudenaikoina. 

Osaaminen on yrityksen aineetonta pääomaa, joka voidaan jakaa inhimilliseen pääomaan, suhdepääomaan ja rakennepääomaan. Yrityksen hankintaosaaminen koostuu tämän jaon mukaan mm. hankintahenkilöstön osaamisesta, tiedoista, asenteista, jne., toimittaja- ja alihankkijasuhteista sekä hankinnan prosessikuvauksista, järjestelmistä ja dokumentoidusta tiedosta. Artikkelissa selvitetään tutkimuksiin viitaten, minkälaisia ominaisuuksia ja osaamista menestyksekkäältä hankintaorganisaatiolta nykyaikana vaaditaan ja miten hankintahenkilöstön osaamista voidaan kehittää. Lopuksi tarkastellaan aineettomaan pääomaan liittyviä riskejä ja keinoja niiden hallintaan.

Artikkelissa tarkastellaan suomalaisten yritysten logistiikan 12 eri osa-alueen merkitystä ja suorituskykyä LVM:n logistiikkaselvityksen 2010 mukaan. Selvityksessä arvioitiin lisäksi yliopistoista ja ammattikorkeakouluista valmistuneilta vaadittavaa osaamisen tasoa samoilla logistiikkaosaamisen osa-alueilla, ja toisaalta työmarkkinoille tulevien henkilöiden todellista, yrityksessä toteutunutta osaamisen tasoa. Näin kyettiin tunnistamaan ne osa-alueet, joilla osaamisen kehittämistarve on suurinta. Lisäksi artikkelissa tarkastellaan Suomen logistiikan toimivuutta suhteessa muiden maiden logistiikkaan Maailmanpankin julkaisemassa Logistics Performance Index -vertailussa. Lopuksi esitellään logistiikan osaamisen ELA-standardi (European Logistics Association), jota käytetään logistiikan eri tason johtotehtävissä toimivien yksilöiden sertifiointiin.

”Mitä ei voi mitata, sitä ei voi ohjata, mitä ei voi ohjata, sitä ei voi johtaa”. Vanha totuus koskee myös yritysten hankintatoimea. Artikkelissa tarkastellaan hankintatoimelle asetettavia tavoitteita ja niiden saavuttamisen mittaamista. Säästö on hyvin yleinen hankinnalle asetettava tavoite. Säästöjä ovat ns. kovat ja pehmeät säästöt, mutta onko kustannusten välttäminen säästöä? Mitä muita kohdealueita säästöjen lisäksi mittaamiselle määritellään? Mitä ominaisuuksia hankintatoimen mittausjärjestelmältä edellytetään? Millaisia trendejä mittausjärjestelmien kehittämisessä voidaan tunnistaa? Mm. näihin kysymyksiin artikkeli pyrkii antamaan tyydyttävät vastaukset.

Riskiin liittyy kolme tekijää, jotka vaikuttavat siihen, millai­sena se koetaan. Peruslähtökohtana riskille voidaan pitää sitä, että tapahtumaan tulee liittyä epävarmuutta. Epävar­muus on tietämättömyyttä ja epätietoisuutta tulevista tapahtumista. Jos lopputulos on etukäteen tiedossa, niin kyseessä ei ole riski. Toinen riskin tekijä on tapahtumaan liittyvät odotukset. Ne vaikuttavat siihen, millaisena riski ja sen mahdollinen toteutuminen koetaan. Tapahtumaan liit­tyvien odotusten lisäksi tapahtuman laajuus ja merkityksel­lisyys, sekä itselle että muille, vaikuttavat riskin koettuun vakavuuteen.

Kysyntäperusteinen materiaalitarvelaskenta on uusi menetelmä materiaalin ja varastojen ohjaamiseen ja hallintaan. Sen oleellinen osa on sijoittaa tuotannossa tai koko kysyntä–toimitusketjussa olevat varastot oikeisiin paikkoihin niin, että läpimenoajat lyhenevät ja kysynnän ja tarjonnan vaihtelun vaikutukset vaimenevat. Tässä artikkelissa käsitellään niitä tekijöitä, joiden perusteella varaston sijaintipäätökset tehdään, sekä tehtyjen päätösten vaikutuksia. Artikkeli perustuu kokonaan teokseen ”Orlicky’s Material Requirements Planning” (Ptak ja Smith 2011).

Globalisoitumisen ja ilmastonmuutoksen myötä on viime vuosina yhä voimakkaammin noussut esille kysymys yritys­ten yhteiskuntavastuusta (Corporate Social Responsibility, CSR). Se tarkoittaa sitä, että yritys on vastuussa niistä pää­töksistään, tuotteistaan, palveluistaan ja prosesseistaan, jotka vaikuttavat ympäristöön ja yhteiskuntaan. Yrityksen suhdetta yhteiskuntaan kuvaa hyvin myös toinen rinnalla käytetty englanninkielinen termi Corporate Citizenship.

Logistiikan ulkoistaminen on logistiikkaselvitysten mukaan tavallista. Artikkelissa luodaan katsaus syihin, hyötyihin ja riskeihin.  Lisäksi esitellään logistiikan ulkoistamisen kypsyysmalli: ulkoistetaanko sokeasti vai haetaanko yhteisiä etuja?

Ostopäällikkö on avainasemassa, kun yritys hankkii tuotannossa tarvittavia kemikaaleja. Hinta ei saisi olla ainoa ohjaava tekijä, vaan valintojen viitekehyksenä kannattaa huomioida eurooppalainen lainsäädäntö, joka lupamenettelyllä ja rajoituksin pyrkii eroon ympäristölle ja ihmiselle haitallisista aineista.

 

 

Artikkelissa käsitellään oikeustoimilain, kauppalain ja kansainvälisen kauppalain keskeiset säädökset. Rahdinkuljettajien ja niiden asiakkaiden velvollisuuksista ja vastuista säädellään tiekuljetussopimuslaissa, rautatiekuljetuslaissa, merilaissa ja lentokuljetusten osalta Montrealin yleissopimuksessa. Säädöksissä on rahdinkuljettajan vahingonkorvausvastuuta yleensä rajoitettu. Ostajan tulee arvioida kuljetusten vakuuttamistarvetta tästäkin näkökulmasta.

Julkisten hankintojen arvo Suomessa on arviolta noin 33 miljardia euroa vuodessa. Se vastaa noin 17 %:a bruttokansantuotteesta. Tämän valtavan markkinan prosesseja ja menettelyjä säädetään Euroopan unionin direktiiveihin perustuvilla laeilla julkisista hankinnoista eli hankintalaeilla. Tätä kirjoitettaessa voimassa oleva hankintalaki on vuodelta 2007.  EU antoi vuonna 2014 uudet hankintadirektiivit, joiden määräykset on saatettava voimaan kansallisessa lainsäädännössä 18.4.2016 mennessä. Tässä artikkelissa tarkastellaan uuden lain mukanaan tuomia merkittävimpiä muutoksia.

Toimituslausekkeet ovat standardoituja kirjain- tai sanayh­distelmiä, joilla ostaja ja myyjä sopivat eräistä kauppasopi­muksen ehdoista. Lausekkeiden käyttö yksinkertaistaa ja lyhentää kauppasopimusten sisältöä ja vähentää erilaisista kansallisista tulkinnoista johtuvia epävarmuustekijöitä.

Artikkelissa selvitetään lyhyesti vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevien kansainvälisen ADR-sopimuksen ja kansallisen lainsäädännön määräykset.

Työsopimuslaki (26.1.2001/55, TSL), laki yhteistoiminnasta yrityksissä (22.9.1978/725, YTL) ja työehtosopimuslaki (7.6.1946/436, TEhtoL) ja sopimukset asettavat minimivaa­timukset henkilöstön kohtelulle ulkoistamisprosesissa.. Työntekijöiden asema ulkoistamisen yhteydessä riippuu siitä, onko kyseessä työsopimuslain (TSL) ja työehtosopi­muslain (TEhtoL) mukainen ns. liikkeen luovutus vai ei. Mikäli kyseessä on liikkeen luovutus, on työntekijöillä oikeus siirtyä uuden työnantajan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä entisen työsuhteen ehdoin. Jos järjestelyssä ei ole kyse liikkeen luovutuksesta, ei työntekijöillä ole tällaista automaattista oikeutta. Valtaosa ulkoistamisista on liikkeen luovutuksia.. Työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät luovutuksen yhteydessä luovuttajalta luovutuksen saajalle.

Artikkelissa esitetään kuormalavojen ja konttien kansainväliset standardit, mitat ja ominaisuudet. Lisäksi tarkastellaan lentorahdin kuljetusyksiköitä.

Artikkeliin on koottu vaikuttava määrä toimitusketjun hallintaan, hankintaan, kuljetuksiin ja varastointiin liittyvien termien ja lyhenteiden määritelmiä.