Uusi teknologia, yritysten kansainvälistyminen ja asiakkaitten kasvavat vaatimukset lisäävät paineita oston ja logistiikan kehittämiseen. Myös kilpailuedun luomisen ja kasvattamisen vaatimukset kovenevat. Bonnier Pro Osto ja logistiikka tarjoaa sinulle käytännön työkalun osto- ja logistiikkatoimintasi analysointiin, kehittämiseen ja tehostamiseen.
Yrityksesi voi saavuttaa kilpailuetua, kun se pystyy nopeasti ja tarkasti toimittamaan tilauksia ja valvomaan tehokkaasti kustannuksia. Bonnier Pro Osto ja logistiikka luo kattavan kuvan tilaus-toimitusketjun kokonaisvaltaisesta johtamisesta. Se antaa hankinnan ja logistiikan päätöksentekijöille ja asiantuntijoille runsaasti käytännön apuvälineitä päivittäiseen työhön.
Bonnier Pro Osto ja logistiikka sisältää runsaasti esimerkkejä, case-tapauksia ja työkaluja. Asiakkaana saat tietoa ja vinkkejä mm.
Yritys joutuu tekemään toimipaikkojensa sijaintipäätöksiä aina, kun se aloittaa toimintansa, muuttaessaan tai perustaessaan uuden toimipaikan tai kun monikansallinen yritys perustaa toimintoja ulkomaille. Sijaintipäätökset ovat yrityksille tärkeitä, koska ne edellyttävät usein mittavia investointeja ja sitovat pääomaa pitkiksi ajoiksi. Toimipaikkojen sijainti vaikuttaa myös suoraan logistisen asiakaspalvelun tasoon ja kustannuksiin ja sitä kautta asiakastyytyväisyyteen. Mitä kauempana asiakkaista toimipaikat sijaitsevat, sitä korkeammiksi kuljetuskustannukset muodostuvat ja sitä pidemmiksi tilauksen läpimenoajat venyvät. Toisaalta sijainti toimittajien ja raaka-ainelähteiden lähellä laskee hankintojen kuljetuskustannuksia.
Vähittäiskaupan digitalisoituminen ja jakelukanavien tehostaminen on nostanut logistiikkakiinteistöt uuteen asemaan. Parhaista sijoituksista Euroopassa kilpailevat myös amerikkalaiset ja aasialaiset pääomat, ja logistiikkasektorin tuotot ovat nousseet lähelle perinteisten sijoituskohteiden, toimistokiinteistöjen, tuottoja. Jättivarastot yleistyvät verkkokauppa Amazonin vanavedessä.
Vähittäiskauppaan liittyvät logistiikkakiinteistöt ovat murroksessa. Verkkokaupan toimitusketjun haasteet kasvattavat kaupunkien liepeille megakerrosvarastoja ja lisäävät voimakkaasti lähettiliiketoimintaa.
Strategia-käsitettä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta ja se voidaan määritellä monin tavoin. Laajasti ymmärrettynä strategia tarkoittaa yritysjohdon liiketoimintaa ohjaava näkemys ja toimintasuunnitelma, joka ulottuu pitkähkölle ajalle tulevaisuuteen. Strategia kuvaa niitä periaatteita, joiden varassa yritys aikoo...
Uudestakaupungista ohjataan maailmanlaajuista toimitusketjua. Moderni autoteollisuus tuottaa uniikkeja ratkaisuja järeillä massatuotannon keinoilla.
Tässä Case-artikkelissa tutustutaan suuren yhdysvaltalaisen raskaiden ajoneuvojen jarru- ja turvallisuusjärjestelmiä kehittävän ja valmistavan Bendixin toimitusketjun hallinnan kehittämiseen. Yritys sai hyviä tuloksia ottamalla pitkäaikaiseksi kumppanikseen niin ikään yhdysvaltalaisen globaalisti toimivan 3PL-logistiikkapalveluntuottajan. Casessa tarkastellaan erilaisia kehitysprojekteja ja niiden avulla saavutettuja hyötyjä. Artikkeli perustuu julkaisuun Bendix Driving an efficient Supply Chain (Ryder System Inc. 2012).
3D-tulostustekniikan vaikutukset näkyvät pian yhä useammalla alalla, kun tietotaito kehittyy ja laitteiden hinnat tulevat alas. Uuden teknologian avulla voidaan vaikuttaa yrityksen tuotantomenetelmiin, kustannustehokkuuteen tai löytää aiempaa käyttökelpoisempia materiaaleja.
Suomalainen FIMAtec (Finnish Intelligent Module Apartments Oy) lanseerasi suuren betonielementtejä tulostavan RoboCatt 3D-tulostuslaitteen toukokuussa 2017.
Planmeca on viime vuosina kehittänyt 3D-tulostusta toiminnassaan ja tekee teknologian avulla liiketoimintaa myymällä 3D-tulostimia ja tarjoamalla 3D-tulostuspalveluja sairaaloille ja hammaslääketieteen alalle.
Maanteillä, ilmassa ja merellä liikkuu koko ajan tuotteita, joiden sisältämät vaaralliset aineet ovat riski ympäristölle ja ihmisille. Lähettäjän vastuulla on pakata ja merkitä tuotteet niin, etteivät ne aiheuta vahinkoja matkan aikana. Laki velvoittaa kaikenkokoisia yrityksiä, myös pieniä verkkokauppoja.
IPSERA-konferensissa maalis-huhtikuussa 2015 julkaistiin raportti (working paper) Purchasing involvement in discontinuous innovation: a case study from the ship construction industry, tekijöinä Thomas Johnsen Rennesin kauppakorkeakoulusta ja Ole Mickelsen Etelä-Tanskan yliopistosta. Raportissa esitellään case-tutkimus hankinnan ja toimittajien osallistumisesta yrityksen radikaali-innovaation kehittämiseen. Tämä kirjoitus perustuu mainittuun raporttiin.
Casen aiheena on globaalisti toimivan merenkulun ja palontorjunnan turvallisuustuotteita valmistavan yhtiön kehittämä radikaali-innovaatio. Innovaation avulla se pystyi tarjoamaan täysin uusia tuotteita sellaisille markkinoille, joihin se ei aiemmin voinut osallistua. Innovaatio edellytti yhtiölle aiemmin tuntemattoman teknologian käyttöönottoa. Missä vaiheessa yrityksen strategisen hankinnan osasto tuli mukaan tuotekehitysprosessiin? Miten uusi teknologiatoimittaja valittiin ja miten yhtiöiden välinen yhteistyö lähti käyntiin? Vastaukset löytyvät tästä casesta.
Peter Kraljic esitteli kuuluisan ostoportfolionsa vuonna 1983. Sitä on pitkään käytetty työkaluna erilaisille tuotteille sopivien ostostrategioiden laatimisessa. Aivan viime vuosina on kehitetty kilpailuetuun perustuva hankintamatriisi, jonka keskeisenä ajatuksena on, että asiakastilauksen kytkentäpisteen ylävirrassa ja alavirrassa tapahtuvissa hankinnoissa yritykselle tuovat kilpailuetua eri asiat ja siksi niillä tulisikin olla erilaiset hankintastrategiat. Tässä artikkelissa esitellään saatavuuden suhteen kilpailukykyä tuovat hankintastrategiat.
Voisiko lähitulevaisuudessa Uber-taksipalvelujen tapaan olla mahdollista hoitaa myös logistiikka nopeasti tilattavilla yksityisillä kuriireilla? Ainakin jotkut pienyrittäjät voisivat tästä hyötyä.
Vuonna 2020 moni ammattikuljettaja reitittää ajonsa reaaliaikaisen liikennetilanteen mukaan ja lataa akut kuormaa purkaessaan. Nopea 5G-tiedonsiirto tukee sähköajoneuvojen yleistymistä, ja uusien teknologioiden myötä logistiikka-alalle syntyy uudenlaista palveluliiketoimintaa.
Käytännöllisesti katsoen kaikki yritykset ja organisaatiot joutuvat osallistumaan ainakin jossain määrin paluulogistiikan (reverse logistics) prosesseihin. Tässä artikkelissa selvitämme, mitä paluulogistiikalla tarkoitetaan, miksi se ylipäätään on olemassa ja minkälaisia toimintatapoja, tuotteita ja toimijoita se sisältää.
Logististen toimintojen ulkoistaminen on tavallista suomalaisissa yrityksissä, kertovat Liikenne- ja viestintäministeriön tuore Logistiikkaselvitys (2014) sekä Turun yliopiston tutkimus Logistinen palveluntarjonta Etelä-Suomessa (2012). Artikkelissa luodaan katsaus erityyppisiin varasto- ja sisälogistiikkapalveluihin, jotta potentiaaliset asiakkaat voivat tunnistaa markkinoilla olevia palveluita.
Turvallisessa varastossa on jämpti järjestys ja osaavat ihmiset.
Varasto on paikka, jossa liikkuu ihmisten lisäksi trukkeja, rullakkoja, kärryjä ja muita kuljettimia. Kuormia tuodaan, viedään, puretaan ja pakataan. Tavaraa kulkee sisään ja ulos jatkuvana virtana. Työskentely sujuu turvallisesti ja tehokkaasti, kun toiminnot sijoitetaan fiksusti ja asianmukainen kalusto pidetään kunnossa.Yhtä tärkeää on henkilöstön valmentaminen turvalliseen työkulttuuriin.
Case kuvaa tilaus-toimitusketjun kuljetushallinnan sähköistämistä Cargotecin Kalmar-yksikössä. Artikkelissa esitellään lähtötilanteen haasteet, kumppanin valinta ja tulokset ensimmäisten käyttöönottovaiheiden jälkeen. Kuljetustenhallinnan sähköistäminen Suomessa on levinnyt vasta viimeisinä vuosina n. 60%, kun se Ruotsissa on yli 90%. Tässä artikkelissa käsitellään erityisesti saapuvien rahtien saamista sähköiseen prosessiin, jolla on vaikutusta myös toimitusten seurantaan ja toimitusketjun läpinäkyvyyteen.
Suomessa lähetetään noin 500 miljoona laskua vuodessa. Näistä 200 miljoonaa on yritysten välisiä. Ostolaskujen käsittely on merkittävä taloushallinnon työllistäjä. Siirtymällä sähköiseen ostolaskujen käsittelyyn yritys voi puolittaa prosessiin kuluvan työajan. Artikkelissa käsitellään verkkolaskujen, sähköisten laskunkäsittelyjärjestelmien ja yrityskorttien tarjoamia mahdollisuuksia ostolaskujen käsittelyn tehostamiseksi.
Varastojen toiminnalle asetetaan yhä suurempia tehokkuusvaatimuksia. Asiakastoimitukset ovat aiempaa pienempiä, mutta niitä on useammin. Monikanavajakelu, kuten verkkokauppa, asettaa uusia haasteita. Kustannukset eivät saa nousta. Tuotteiden oikea sijoittelu varastoon lisää toiminnan tehokkuutta. Jotta kunkin tuotteen oikea paikka voidaan määrittää, täytyy ne luokitella erilaisten tekijöiden mukaan. Tässä artikkelissa esitellään erilaisia luokittelukriteerejä ja kerrotaan, miten tuoteluokka määrittää tuotteen sijoituksen.
Digitaalisten sovellusten hankkiminen on keskeinen osa yrityksen ostotoimintaa. Fiksu yrittäjä lataa verkosta ilmaisen hyötyohjelman ja säästää pitkän sentin. Digitaalista työkalupakkia täydentävälle yrittäjälle avoimen koodin ratkaisu voi olla sekä kustannuksiltaan että käytettävyydeltään edullisempi vaihtoehto kuin vastaava lisenssiversio.
Kaakkoissuomalainen alle 90 000 asukkaan Kouvola ottaa paikkansa globaalina edelläkävijänä. SmartLog-konsortiossa lohkoketjuratkaisua kehittävät Suomen lisäksi Viro, Latvia ja Ruotsi.
Tekoäly ja robotiikka ovat jo valloittaneet varastot. Itseohjautuvia rekkoja joudumme vielä odottamaan. Logistiikan ammateissa osaamisen painopiste siirtyy fyysisestä suorittamisesta prosessien koordinointiin ja asiakaspalveluun. Meneillään on muutos, jossa suuruuden ekonomia valjastetaan palvelemaan yksilöllisiä tarpeita kaikkina vuorokaudenaikoina.
Kysyntäperusteinen materiaalitarvelaskenta on uusi menetelmä materiaalin ja varastojen ohjaamiseen ja hallintaan. Sen oleellinen osa on sijoittaa tuotannossa tai koko kysyntä–toimitusketjussa olevat varastot oikeisiin paikkoihin niin, että läpimenoajat lyhenevät ja kysynnän ja tarjonnan vaihtelun vaikutukset vaimenevat. Tässä artikkelissa käsitellään niitä tekijöitä, joiden perusteella varaston sijaintipäätökset tehdään, sekä tehtyjen päätösten vaikutuksia. Artikkeli perustuu kokonaan teokseen ”Orlicky’s Material Requirements Planning” (Ptak ja Smith 2011).
Logistiikan ulkoistaminen on logistiikkaselvitysten mukaan tavallista. Artikkelissa luodaan katsaus syihin, hyötyihin ja riskeihin. Lisäksi esitellään logistiikan ulkoistamisen kypsyysmalli: ulkoistetaanko sokeasti vai haetaanko yhteisiä etuja?
Ostopäällikkö on avainasemassa, kun yritys hankkii tuotannossa tarvittavia kemikaaleja. Hinta ei saisi olla ainoa ohjaava tekijä, vaan valintojen viitekehyksenä kannattaa huomioida eurooppalainen lainsäädäntö, joka lupamenettelyllä ja rajoituksin pyrkii eroon ympäristölle ja ihmiselle haitallisista aineista.
Julkisten hankintojen arvo Suomessa on arviolta noin 33 miljardia euroa vuodessa. Se vastaa noin 17 %:a bruttokansantuotteesta. Tämän valtavan markkinan prosesseja ja menettelyjä säädetään Euroopan unionin direktiiveihin perustuvilla laeilla julkisista hankinnoista eli hankintalaeilla. Tätä kirjoitettaessa voimassa oleva hankintalaki on vuodelta 2007. EU antoi vuonna 2014 uudet hankintadirektiivit, joiden määräykset on saatettava voimaan kansallisessa lainsäädännössä 18.4.2016 mennessä. Tässä artikkelissa tarkastellaan uuden lain mukanaan tuomia merkittävimpiä muutoksia.
DI Timo Kivistö työskentelee hankinnan ja logistiikan konsulttina ja kouluttajana Timo Kivisto Consulting Oy:ssä. Ennen oman konsulttitoimiston perustamista hän on työskennellyt koti- ja ulkomailla yrityksissä ja alan tutkimuslaitoksissa ostotoiminnan tehtävissä. Hän on rakentanut ostotoiminnan prosessimallin tukemaan kehittämistyötä.
Matti Riuttamäki työskentelee hankinnan ja logistiikan konsulttina Timo Kivisto Consulting Oy:ssä. Aiemmin hän on toiminut yli 20 vuoden ajan oston ja materiaalitoimen johtotehtävissä tukkukaupassa ja kokoonpanoteollisuudessa.
Työn murroksessa työnantajien ja työnhakijoiden on vaikeaa löytää hyvä liitto. Toisaalta yritykset kilpailevat osaajista mutta eivät aina osaa kertoa tarkasti, millaisen työntekijää ne haluavat. Työnhakija on hukassa miettiessään, miten markkinoida osaamistaan yritykselle, joka hakee tulevaisuuden tekijöitä uusiin ammatteihin. Yritykset ovat alkaneet brändätä itseään työnteon paikkana (employer branding).
Mukavia lukuhetkiä artikkelin parissa.Bonnier ProKäytössäsi on myös Luo PDF -toiminto Bonnier Pro - palvelussamme. Voit yhdellä napin painalluksella luoda haluamastasi artikkelista itsellesi PDF-tiedoston, joka on helppo tulostaa tai vaikka lähettää sähköpostitse kollegalle luettavaksi.
Merkittävin muutos on tulorekisteri, joka muuttaa ilmoittamisen rutiineja. Myös verokortit muuttuvat. Lisäksi tulolähdejako poistuu ja korkovähennysrajoitusten lainsäädäntö kiristyy ja veronkiertodirektiivi tulee voimaan.
Työelämän rakenteet ovat murroksessa ja yrityksillä on kova tarve uudistua. Monet taidot vanhentuvat ja yhä useampi kouluttautuu uudestaan työelämän murroskohdassa. Miten työssä onnistumista arvioidaan? Mihin seikkoihin työtä arvioidessa kiinnitetään huomiota? Lue lisää artikkelista.
Kunnilla on tarvetta edistää työpaikkojen syntymistä ja alueensa elinvoimaisuutta. Usein siihen pyritään keskittymällä tiettyyn toimialaan, jonka ympärille rakennetaan yhteisverkosto. Mutta onko verkostoista hyötyä niihin kuuluville yrityksille?
Kun talon sisältä löytyy osaamista ristiriitojen varhaiseen havaitsemiseen ja solmujen avaamiseen, töitä tehdään raikkaassa ilmapiirissä, eikä kenenkään energiaa tuhlaudu koettujen vääryyksien vatvomiseen. Työyhteisösovittelu on menetelmä, jonka avulla johto saa näkymän organisaation henkiseen maisemaan ja pääsee korjaamaan säröjä ennen kuin ne repeävät hankalasti hahmotettaviksi ja kalliisti paikattaviksi railoiksi.
Yhä useamman yrityksen ovella on hymiölaite. Asiakas arvioi saamaansa palvelua akselilla erittäin tyytymätön – erittäin tyytyväinen. Kuulostaa helpolta ja nopealta tavalta saada palautetta. Laitteita valmistava suomalainen yritys, HappyOrNot, on jo valloittanut kansainvälisiä markkinoita. Mutta voiko hymiölaitteilla saada oikeanlaista tietoa laadun ja toiminnan parantamiseksi ja miten yrityksen pitäisi tätä tietoa soveltaa?
Kyberhyökkäykset ovat kasvava uhka, ja ne kohdistuvat yhä useammin myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kyberhyökkäyksiä voi ennakoida ja ehkäistä - tai ainakin minimoida haittoja.
Yritysten johtotehtäviin pääsevät vain ne, jotka tekevät tulosta, hallitusammattilainen Sanna Suvanto-Harsaae kiteyttää tasa-arvokeskustelun.
Olemme juuri katsoneet yhdysvaltalaisen Susan Colantuonon Ted Talk -puheen ja keskustelemme puhelimessa videon herättämistä ajatuksista Sanna Suvanto-Harsaaen kanssa. Leading woman -organisaation perustaja Colantuono kertoo, että siinä, missä naisia kehotetaan verkostoitumaan ja parantamaan itsetuntoaan, miehet parantavat kykyään tuntea taloutta ja bisnesstrategioita. Lue miten naisia ja miehiä neuvotaan eri tavoilla.
Alustatalous on yksinkertaisesti sitä, että annat tekniikan ammattilaisten käsiin ja saat valmiita myyntikanavia, joiden kautta asiakkaat löytävät yrityksesi palvelut. Itse keskityt tuottamaan palvelustasi mahdollisimman houkuttelevaa sisältöä ja säädät sitä sen mukaan, miten hyvin se huomataan.
